Krookus
| Krookus Kirjoittanut Saima Harmaja |
- Krookus-pienokainen ruukussaan
- avaa kullanpunakellojaan
- vasten ihaninta tulta päivän,
- niinkuin lapsi hento, hymysuu
- joskus leikistänsä unohtuu
- lattialle nähden kultahäivän;
- heleätä juovaa silittäin
- suoraan aurinkoon hän kääntyy päin,
- pienet kasvot kaivaten sen paloon.
- Yli lapsen, kukan kultapään
- tulisesti kylvää liekkejään
- kevät, nostaen maan taimet valoon.
Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.