Kruunaus (Uotila)

Kruunaus. Kirjoittanut Heinrich Heine

Suomentanut Oskar Uotila.

Te laulut! Te kelpo lauluni!

Ylös, ylös! Aseisin!

Antakaatte torvein soida,

Ja kilvelle nostakaa

Tää nuori neito,

Joka sydäntäni solkenaan

On hallitseva, kuningattarena,

  Eläös! nuori kuningatar!

  Auringosta tuolta

Ma tempaan paistavanpunaista kultaa,

Ja kudon siitä diadeemin

Sun pyhään päähäs.

Liehuvasta, sinisilkkisestä taivaanpeitosta,

Joss’ yödiamantit tuikkivat,

Leikkaan kalliin kappaleen,

Ja lasken sen kruunausmantteliksi

Kuninkaalliselle olalles.

Mä annan sulle hovikunnan

Supisu’ittuja sonetteja,

Upeita terziinejä ja sieviä stanzeja;

Juoksurina sua palvelkohon kompani,

Hovinarrina mielikuvailukseni,

Sanansaattajas, vaakunassa hymyinen kyynel,

Mun humorini olkoon.

Mut itse, kuningatar,

Mä eteesi polvistun,

Ja kunnioiden, punaisella samettipieluksella,

Tarjoan sulle

Sen hitusen järkeä,

Kuin säälistä viel’ on mulle jättänyt

Sun edeltäjättäres valtakunnassa.

Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset. II. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.