Kuin’ on nyt kirkas täysikuu

13. Kuin’ on nyt kirkas täysikuu Kirjoittanut Oskar Uotila

Kuin’ on nyt kirkas täysikuu,

Ja kuinka kaste päilyy!

Yön helmaan luonto unhoittuu

Ja lehti tuskin häilyy.

Metsässä kyyhky kuhertaa

Ja joutsen suvannoissa –

Mun suuni suotta suhertaa,

Mun kultani on poissa.

Vaan kunhan kuluu tuokio,

Lyö lupaukses tiima –

Melkeimpä on kuin tuntuis jo

Hameittes hieno viima.

Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.