Kuin kuvastees

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
18. Kuin kuvastees

Kirjoittanut Oskar Uotila


Kuin kuvastees
Niin siro, sees
On otsas, vartalos kuin Junon;
Kuin ruususen
Niin herttainen
Tuo hohde poskien ja suun on.
Tie kotihin
Jäi unheisin
Ulysseen, kun söi lotosmettä –
Niin taru – mut
Lie maistellut
Naishuulten mesiviehäkettä.
Hiis toki ties
Mitenkä mies
Noin juutui luokse Lotofaagin;
Sen vakamoin:
Sun luonas voin
Unhoittaa puolet maa-ilmaakin.


Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.