Kulkijapojan laulu

Wikiaineistosta
Kulkijapojan laulu.

Kirjoittanut Hj. Nortamo
Kansanlauluaiheisiin pohjaten säv. Sulho Ranta.


Mull’ on rinnassa kaiho, mi kalvavi syö,
tulenliekki kuin ois
ja se kutsuvi pois,
ulos maailmahan, missä hyrskyten lyö
sekä pyörteitä luo
elon valtava vuo.
Lia laa, lia lei,
minä laulelen vain,
hiohoo, hiohei!
Ja mä kuljen ja laulelen hii ja ohoi!
Minä matkaaja maan,
Kyllä suojan ma saan.
Koti mull’ on ja lies’, vaikken arvata voi,
Minne johtavi tie,
Miten pitkä se lie.
Lia laa j. n. e.
Mull’ on korpien kolkissa turva ja tyys,
Jot’ ei tunnekaan muut.
Kukat, linnut ja puut
Ne on veikkoja mun. Salon yksinäisyys,
Paras ystävä tuo,
Sylin armahan suo.
Lia laa j. n. e.
Minä laulan ja kaiku se toistavi ain
Sanat virteni tään,
Enkä hetkeksikään
Minä luopuisi onnesta minkä ma sain,
Osan kulkijan maan
Uran uskaliaan.
Lia laa j. n. e.


Lähde: Nortamo, Hj. 1925: Laulajapoika: lauluja ja nuotteja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.