Kultaa (Sarkia)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kultaa Kirjoittanut Kaarlo Sarkia |
- Sinä kaukana, kaukana siellä.
- sinun vuokses on sieluni lohduton.
- Syyslehtien matto tiellä.
- tuo kullanraskas, en kiellä,
- kuva tuskani on,
- kuva rikkaan tuskani on.
- Ei yhtään kukkaa loista
- tien varrella tulista, huumaavaa.
- Minä muistan syksyä toista,
- sitä kukkivaa, aurinkoista,
- hymys kruunaamaa.
- hymys neilikan kruunaamaa.
- Otit takaisin kukkas multa,
- mitä annoit, sinun sen ottaa soin
- Olen täynnä ikävän tulta,
- se on niinkuin raskas kulta:
- Minä elää voin,
- minä almutta elää voin.
Lähde: Sarkia, Kaarlo 1936: Unen kaivo: runoja. WSOY, Porvoo.