Kun läksit, kulta, rinnaltain

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
5. Kun läksit, kulta, rinnaltain

Kirjoittanut Oskar Uotila


Kun läksit, kulta, rinnaltain,
Yö alkoi syystää maata,
Kaikk’ into jäähtyi sielussain
Ja laulu uhkas laata.
Vaan paluuta kun aareili
Sun mieles arastellen,
Niin taivas jälleen kaareili
Ja hohti sarastellen.
Sun suloas taas kannel soi,
Taas lämpes rinta vilpa,
Ja sielussani elamoi
Taas innostus ja kilpa.
Ja kun sain jälleen syliin sun,
Jo auder maata kauloi,
Ja kukat puhkes tuoksuhun,
Ja ilman linnut lauloi.


Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.