Kun minä menin ”Isoon-Anttilaan”
| Kun minä menin „Isoon-Anttilaan“. Kirjoittanut Otto Tiuppa |
- No, heipä hei! Teljet auki nyt vaan,
- – Vartia – näytäppä tietä!
- Kas’ »torpasta» tullaan nyt »Anttilaan,»
- Vastaappa, tunnetko miestä?
- Vartia mykkänä seisovi vaan,
- Ja silmissä tuoll’ on tulta...
- – Jos miehestä moisesta selvän saan,
- On tietäjän lahjat mulla!
- Rappuja ylös nyt astua saan,
- Kas’ siellä on talon »vouti».
- Se kirjaansa merkitsi tulokkaan
- Ja »rengin» sisälle nouti.
- Nyt sisälle astui nahjus tuo,
- On kourassa nuoran pätkä,
- Se urkkivat silmänsä kirjaan luo;
- Jos vanki tai »sakkojätkä.»
- Mitä hittoa miehellä mielessä,
- Kun nuoran työntävi mulle!
- »Hei, täytyykö kuolla jo hirressä,
- Tai löylyä antaa sulle!
- Se näkyy, tuohon se tottunut on
- – Saan seurata miestä – minne?
- – »Nyt vaatteeni poies, kas tuossa on
- Myös vangin vaatteet sulle».
- On rantuja »kepsissä» housuissa,
- Vie »raalin» vormusta voiton –
- Kiitos nyt moisesta kunniasta –
- Jos saisin viell’ sielun soiton...
- Alas saunaan nyt astun, sielläpä saan,
- Ruumiista syntisen kuonan...
- Jos rikkurit tietäis tän’ kotonaan –
- Ne ottaisi myrkky juoman!
- On harmaja takki jo ylläni
- Ja synnistä puhdas pinta,
- Jos syytä myös tuntisi tuntoni,
- Ois’ silmissä kyynel virta!
Lähde: Työmies 29.3.1900.