Siirry sisältöön

Kuolema ja kuolemattomuus

Wikiaineistosta
Kuolema ja kuolemattomuus.
(Tegnerin mukaan.)
Kirjoittanut Esaias Tegnér


Kuolema veikko on rakkauden, kaksoisveli on sen,
Muodoltaan vakav’ on, kun suutelon kalpean suoden
Ottavi hengen ja lentää, helmahan hellähän sulkee
Lapsen äskensyntynehen, isällensä sen vieden.
Rientonsa pauhu jo kuuluu, siipensä siintävät mulle,
Mustat kuin yö, vaan tähtiä täynnään: häntä en pelkää,
Kuolossa on vapautus vaan, armo on – rinnoilla kuolon
Rintani viileä helpommin henkii: kasvoista kasvoin
Katsovi Herraa kuin Hän on, aurinko usmasta noussut,
Valkeus vuossatojen, näen rakkaat, mahtavat sielut
Itseä mua jalommat, kirkkaina seisoin eessä istuimen
Valkeissa vaatteissa, kultaisin harpun, kiitosta laulain,
Taivaallistapa viritä virittäin enkeli-kielin.

Juho Laine.


Lähde: Satakunta 22.11.1884.