Kuolinkellot
Ulkoasu
Kuolinkellot Kirjoittanut Hilja Pärssinen |
- Pitkät minuutit ja tunnit
- monta, monta pitkää päivää
- tehtahassa aamust’ iltaan
- luona koneen ryskyväisen
- istuu kalvas, kaunis neito
- rinta tuskan liekkilöissä,
- sydän kivun kipinöissä. –
- Kuule kuolinkellot soi.
- Istuu, neito koneen luona,
- mieli karkais kukkamaille,
- taivahille aatteen lento
- huokuttaisi, jospa saisi
- hieman, hieman levähdystä,
- mutta ei: ne ryskää, ulvoo,
- kiljuu, karjuu, repii, raivoo
- tehtaan koneet aamust’ iltaan,
- sielun syvintä se leikkaa. –
- Kuule, kuolinkellot soi.
- Pitkät minuutit ja tunnit
- nuoruudesta elon iltaan
- kaunis neito koneen luona
- elävältä pirstoutuu,
- särkyy, murtuu mureniksi. –
- Kuule kuinka elon halki
- kuolinkellot hälle soi.
Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.