Kynän muutos
| Kynän muutos. Kirjoittanut J. W. Murman |
- Kerran istuin iltamalla
- Ajatellen ahkerasti:
- Mikä on tullunna kynälle
- Haitta hanhen sulkaiselle,
- Kuin ei kylliksi kykene
- Saamaan kaikkia sanoiksi,
- Puhehiksi purkamahan,
- Mit’olis tarve tarkastella,
- Julkisestikin jutella?
- Mutta kohta kummakseni
- Kuulin lausehet kynästä
- Haastot hanhen sulkaisesta:
- ”Mitäs tuoss’ on miettimistä,
- Asia on aivan selvä:
- Kaikki kasvutkin kedolla
- Suvi-ilmasta elävät
- Vaurastut lämpimästä.
- Mutta pohjolan perällä
- Käypi tuuli tuntureilla,
- Vilpas ilma vuorimailla,
- Ettei kasva heikko kasvu
- Eikä oikehen edisty,
- Kuin ei panna suojaisehen
- Lakso maahan lauhkeahan”.
- ”Niinpä kylläkin kynäinen
- Heikon kasvun kaltaiseksi
- Sunkin verrata sopiivi.
- Heikko olet juureltasi,
- Varreltas vähäväkinen
- Ilmankantta kantamahan
- Tuntureilla tuulisilla;
- Siksi ma sun sieltä muutan,
- Siksi siirrän sun siaasi
- Lauhkeoihin laksomaihin,
- Kasvamahan, karttumaan
- Tyynen tieteen tienohilla,
- Häilymättä, huojumatta,
- Ilman vaiheista vapaana.