Lähteellä (1884)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lähteellä.
(Mukaelma).
Kirjoittanut anonyymi


Kerranpa lähtehellä
Olj tyttö suruissaan
Ja mielell’ ikävällä
Aatteli köyhyyttään.
Mut tyttö köyhä aivan
Siell’ löysi aartehet:
Lähteessä tähtitaivaan,
Reunoilla kukkaset.
”Jos kirkas lähde oisin”,
Hän loihe lausumaan,
”Kuvastaa tähdet voisin
Ja taivahan ja maan!
”Mun rinnastani autuus
Maan lapsill’ aukeais,
Maailman myrskyin tuimuus
Sameeksi sit’ ei sais”.
Nyt puhdas sielu nousi
Kasvoille tyttösen,
Ja engel-haamu sousi
Kalvolle lähtehen. –
Avoinna Lähde hyvä
On meille elämän;
On juoja siitä pyhä,
Ei janoo ikänään.

–s–t–


Lähde: Helsingin Viikko-Sanomia 27.6.1884.