Siirry sisältöön

Lähteneelle

Wikiaineistosta
Lähteneelle

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Minun silmiini lainasit valon,
kauttasi näin valon muun.
Kun lähdet,
kajo auringon, kuun
sammuu ja tähdet,
synkeys saartaa talon.
Läpi multani uit, kevättuoksu,
maan tomun kukkivaks teit.
Nyt kevät
ei koita, sen veit,
yöt pitenevät,
lohduton on ajan juoksu.
Läpi tuhkani soit, tulihuilu
kaikkeus soi kerallas.
Mitä kuulen
sinun poistuttuas?
Humusta tuulen
soi yön äänetön kuilu.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1936: Unen kaivo: runoja. WSOY, Porvoo.