Läpi kuusikon kulku

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Läpi kuusikon kulku.
(Aihe kansanlaulusta).
Kirjoittanut Lauri Soini


Kotikallion polkua kuljin
läpi tuuhean kuusiston.
Sinivirran vihreä laakso
sen kallion juurella on.
Sinivalkeihin laakson kukkiin
suviaurinko säteili.
Läpi tuuhean kuusikon lehväin
säde muutama pilkisti.
Sädevälkkeessä kuusistossa
läpi lehvien neidon näin.
Hän kuin sinipiikanen metsän
tuli, tepsutti luokseni päin.
”Kuhun kuljet sä ihana impi
läpi kuusisen kalliomaan?”
”Sinivihreän virran laaksoon
suvikukkia taittelemaan.”
”Ken sulta ne kukkaset saapi,
oi, kukkanen kaunoisin?!”
”Ne saa oma kultani kallis,
oi, poikanen uljahin!
”Jako juurella kallion kuusten
hän kohtasi kultansa?”
”Ja mökkiinsä kulkiessansa
oli seppele otsalla.”
Läpi kuusikon tultua laaksoon,
oli kukkia otsallain.
Vaan kukkani kaikista kallein
hymys, tuoksusi rinnallain.
Sinivalkeihin laakson kukkiin
suviaurinko säteili.
Vaan silmästä impeni kirkkain
säde sieluuni pilkiksi.


Lähde: Soini, Lauri 1902: Kansa ja kannel. Minervan kirjakauppa, Helsinki.