Laatokan vuoristolla
Ulkoasu
Laatokan vuoristolla. (Sortavalassa.) Kirjoittanut Paavo Poutiainen |
- Harjulle nyt rientäkäämme,
- Kukkulalle kiivetkäämme,
- Sielt’ on kaunis katsella
- Synnyinmaata armasta.
- Tuonne, jossa taivas hohtaa,
- Pilven hattaraiset kohtaa
- Puitten latvaa, kukkulaa!
- Siell’ on suurta, ihanaa.
- Joka askel avaramman
- Katsannon tuo, ihanamman,
- Mutta huipultahan on
- Vasta näky verraton!
- Katsos luonnon mahtavuutta,
- Tuolla tuota avaruutta,
- Jossa selät Laatokan
- Tapaa rannan taivahan.
- Saaristoja, luotoloita,
- Näätkös, kuink’ on monta noita –
- Kaukaa siintävä tuo on
- Saariryhmä Valamon.
- Katsos saarten kukkuloita,
- Nienten riutta-kallioita,
- Vuoret vuorten takana
- Näet läsnä, kaukana.
- Väliin tuolla vuoristoissa
- Silmäs kohtaa laaksoloissa
- Lähtein pintaa päilyvää,
- Kauvas pistää maahan nää.
- Saaret, niemet kierrätellen,
- Salmet monet muodostellen,
- Aina tänne meidän luo
- Ulottuupi lahti tuo.
- Kuink’ oot pieni ihmislapsi,
- Itsesi mi mahtavaksi
- Luulet, luonnon suhteen tään!
- Turhan pien’ oot tykkönään!
- Ja kun luonnon voimat konsa
- Nousee oikeen raivohonsa,
- Kyllä kestää riutat nuo –
- Aallot sulle haudan luo!
Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. IV. 1885. Savo-Karjalaisen Osakunta, Helsinki.