Laki Suomen lipusta 1918

Wikiaineistosta

Suomen asetuskokoelma 40/1918.


Laki Suomen lipusta.
Annettu Helsingissä, 29 päivänä toukokuuta 1918.


Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:

1 §.

Suomen valtiolippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkealla pohjalla meren- (ultramariini-) sininen risti.

Risti jakaa lipun neljään suorakulmaiseen, yhtä korkeaan alaan. Ristin keskellä on Suomen vaakuna.

Hallituksen asiana on antaa tarkempia määräyksiä valtiolipun käyttämisestä.

2 §.

Lipun mittasuhteet ovat: koko korkeus 11, koko pituus 18 yksikkömittaa; ristin leveys 3 yksikkömittaa; sisempien alojen pituus 5, ulompien 10 yksikkömittaa.

3 §.

Merenkulku- ja kauppalippuna käytetään valtiolippua ilman vaakunaa.

Tätä lippua on suomalaisten kauppalaivojen käytettävä, kun ne voimassa olevien merenkulkusäännösten mukaisesti, joko purjehtiessaan tai satamassa ollen, ilmaisevat kansallisuutensa.

4 §.

Luotsi-, tulli- ja postilippuna käytetään merenkulku- ja kauppalippua varustettuna sellaisilla merkeillä kuin Hallitus tarkemmin määrää.

5 §.

Sotalippuna käytetään valtiolippua kolmikielekkeisenä. Tämän lipun koko pituus on 19 yksikkömittaa. Ulompien alojen pituus on, kielekkeitä lukuunottamatta, 6 yksikkömittaa. Kielekkeiden ulkoreunat eivät saa muodostaa kulmaa lipun ylä- tai alareunan kanssa.

Määräysten nojalla, jotka sotavoiman ylin päällikkö antaa, lisättäköön lippuun erityinen merkki päällikkyyden ilmaisemiseksi, mutta muuten älköön lippuun merkkejä tai kirjaimia pantako.

Sotalippua on käytettävä

a) sotalaivaston aluksilla ja rakennuksilla;
b) valtion linnoituksilla;
c) sotajoukon kasarmirakennuksilla, leireillä ja harjoituspaikoilla, niin myös sotajoukolle kuuluvilla aluksilla, kun niitä johtaa sotilaspäällikkö; sekä
d) rakennuksilla, jotka ovat esikunnan, sotaväenosaston tai sotilaallisen kasvatuslaitoksen käytettävinä.
6 §.

Normaaliliput valmistuttaa Hallitus, ja säilytetään ne Hallituksen määräämässä, pimeässä huoneessa.


Helsingissä, 29 päivänä toukokuuta 1918.

Suomen Senaatti:
P. E. Svinhufvud.
J. K. PAASIKIVI.
KYÖSTI KALLIO.
ONNI TALAS.
HEIKKI RENVALL.
ALEXANDER FREY.
O. W. LOUHIVUORI.
SAMULI SARIO.
OTTO STENROTH.
JALMAR CASTRÉN.
ARTHUR CASTRÉN.
JUHANI ARAJÄRVI.
E. Y. PEHKONEN.
WILH. THESLEFF.


Hj. Enwald.

Katso myös[muokkaa]