Laki asunto- ja liikehuoneverosta kaupungissa
Suoman Kansanvaltuuskunnan asetuskokoelma 7.3.1918/25.
Suomen Kansanvaltuuskunnan päätöksellä säädetään:
Kaupunkikunnassa on, kansalaisoikeuteen katsomatta jokaisen, jonka asuttavana on kaksi huonetta ja keittiön käsittävä tai sitä suurempi huoneisto, suoritettava erityinen asuntovero kunnalle.
Asuntoveroa kannetaan seuraava määrä:
2 huonetta ja keittiön käsittävästä huoneistosta 5 %
3 huonetta ja keittiön käsittävästä huoneistosta 7 %
4 huonetta ja keittiön käsittävästä huoneistosta 10 %
5 huonetta ja keittiön käsittävästä huoneistosta 15 %
6 huonetta ja keittiön käsittävästä ja sitä suuremmista 20 %
huoneiston todellisesta tai arvioidusta vuokrasta.
Jos epäilystä syntyy siitä, mihin luokkaan huoneisto on kuuluva, määrättäköön se tulisijojen luvun mukaan.
Kauppa-, konttori- tai muusta liikehuoneistosta kannettakoon samoin, liikkeen tai huoneiston suuruuteen ja laatuun katsomatta, 10 % huoneiston todellisesta tai arvioidusta vuokrasta.
Verovelvollinen on huoneiston haltija tai vuokraaja.
Hotellissa, matkustajakodissa ja pensionaatissa kannettakoon myös siinä asuvilta kunnan hyväksi veroa 10 % huoneen tai huoneiston päivä-, viikko- tai kuukausivuokrasta.
Kunnan hallinnon asettaman erityisen kolmijäsenisen lautakunnan asiana on arvioida se vuokra, joka olisi maksettava omistajan asuttavana olevasta huoneistosta.
Samalla tavalla on arvioitava myöskin palkkaetuihin kuuluvan huoneiston ja osakeyhtiön tai yhdistyksen osakkaan hallinnossa olevan huoneiston vuokra, siihen katsomatta, maksetaanko huoneistosta vuokraa vai ei.
Arvioiminen voi tapahtua, lautakunnan harkinnan mukaan, myöskin talonomistajan, isännöitsijän, talonmiehen tai erittäin asetetun toimihenkilön ilmoitusten perusteella.
Ylläsäädetyt verot, ei kuitenkaan 3 §:ssä mainittua, voi kaupungin hallinto määrätä kannettavaksi maaliskuun alusta 1918 alkaen.
Ellei kaupungin hallinto toisin määrää, on talonomistajan tai isännöitsijän tässä laissa säädetyt verot kannettava ja viimeistään kunkin kuukauden 10:tenä päivänä kaupungin rahatoimikonttoriin tilitettävä. 3 §:ssä säädetyn veron kantakoon ja edellä säädetyn ajan kuluessa tilittäköön laitoksen omistaja tai hoitaja.
Verovelvollinen on kuitenkin oikeutettu, jos kaupungin hallinto sen sallii, suorittamaan veron suoraan rahatoimikonttoriin joko kuukausittain tai pitemmältä ajalta kerrallaan.
Se, jonka tehtävänä veronkantaminen joko lain tai kaupungin hallinnon määräyksen perusteella on, on omalla omaisuudellaan vastuussa siitä veromäärästä, jonka hän joko tahallaan tai laiminlyömisen kautta jättää kantamatta.
Verovelvollinen, joka yrittää kiertää tämän lain säännöksiä, kieltäytyy niitä noudattamasta tai tahallisesti vaikeuttaa lain täytäntöönpanoa, saatettakoon edesvastuuseen sekä on velvollinen suorittamaan veron kaksinkertaisena.
Tämä laki, jonka täytäntöönpanosta lähemmät määräykset antaa kaupungin hallinto, astuu voimaan heti.
- Helsingissä, 7 päivänä maaliskuuta 1918.