Laki eräiden valtakunnan yhteyteen palautetulla alueella olevaa omaisuutta koskevien oikeuksien ennalleen palauttamisesta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen asetuskokoelma 839/1941.


L a k i
eräiden valtakunnan yhteyteen palautetulla alueella olevaa
omaisuutta koskevien oikeuksien ennalleen palauttamisesta.
Annettu Helsingissä 6 päivänä joulukuuta 1941.
____________


 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §.

Sen johdosta että 12 päivänä maaliskuuta 1940 päivätyllä rauhansopimuksella Suomesta luovutettu alue on palautettu valtakunnan yhteyteen ja saatettu Suomen täysivaltaisuuden alaiseksi, selitetään, että mainitulla alueella olevaan kiinteään omaisuuteen kohdistuva omistus- tai erottamisoikeus on katsottava edelleen kuuluvaksi sille, jolla se oli edellä mainittuna päivänä tai jolle se on sittemmin perinnön tai muun saannon perusteella siten siirtynyt, että saanto, jos alueluovutusta ei olisi tapahtunut, olisi katsottava päteväksi.

Sama olkoon lakina myös omistusoikeudesta irtaimeen omaisuuteen, joka 1 momentissa tarkoitetulle alueelle jääneenä on ollut omistajansa hallinnasta erotettu.

2 §.

Jos kiinteistöön, jota 1 §:ssä tarkoitetaan, on ollut voimassa kiinnitys, katsottakoon sen olevan edelleen voimassa, mikäli sitä aikaa, joksi kiinnitys on vahvistettu, on jäljellä. Milloin kiinnityksen uudistamista varten säädetty aika on päättynyt 6 päivänä lokakuuta 1939 tai sen jälkeen taikka päättyisi ennen 1 päivää heinäkuuta 1942, katsottakoon kiinnitys edelleen voimassa pysyväksi, jos sen uudistamista pyydetään ennen vuoden 1942 loppua. Sama olkoon vastaavasti voimassa maksamattoman kauppahinnan panttioikeudesta ja sen kiinnityttämisestä.

Mitä 1 momentissa on sanottu, olkoon soveltuvin osin voimassa myös kiinnityksestä, joka on vahvistettu toisen maalla olevaan laitokseen hallintaoikeuksineen maahan, sekä irtaimistokiinnityksestä.

3 §.

Vuokra- tai muuta nautintaoikeutta tahi niihin verrattavaa oikeutta kiinteistöön, jota 1 §:ssä tarkoitetaan, tai sellaiseen kiinteistöön kohdistuvaa metsänhakkuuoikeutta saakoon oikeuden haltija, mikäli oikeuden voimassaoloaikaa on jäljellä ja tämä aika, kysymyksen ollessa vuokra- tai muusta nautintaoikeudesta, jatkuu vielä vuoden 1942 jälkeen, edelleen käyttää hyväkseen, jos hän tekee kiinteistön omistajalle tahi kiinteistön sijaitsemispaikan tuomioistuimelle tai maalla myös tuomarille ilmoituksen oikeudestaan. Sellainen ilmoitus on tehtävä ennen maaliskuun loppua 1942.

Mitä vuokraoikeuden voimassa pysyttämisestä 1 momentissa on säädetty, olkoon voimassa myös huoneenvuokrasta, jos vuokralainen siinä säädetyssä ajassa tekee ilmoituksen oikeudestaan vuokranantajalle tai huoneiston sijaitsemispaikan tuomioistuimelle tai maalla myös tuomarille.

Tämän pykälän nojalla tehty ilmoitus on merkittävä erityiseen luetteloon, jota oikeuden tai tuomarin on sitä varten pidettävä.

4 §.

Tässä laissa tarkoitettua kiinteistöä koskeva rasitus, joka on voimassa kiinnittämättömänä, seuraa edelleenkin kiinteistöä.

5 §.

Sen nojalla, mitä 1 §:ssä on säädetty, älköön siinä tarkoitetun kiinteän omaisuuden luovutusta koskevaa oikeustointa, joka on tehty maaliskuun 12 päivän 1940 jälkeen, mutta ennen Suomesta luovutetun alueen palauttamista valtakunnan yhteyteen, pidettäkö pätevänä. Vastaavasti olkoon pätemätön erottamisoikeuden saanto, jos oikeustoimi on kohdistunut 1 §:ssä tarkoitettuun kiinteistöön.

Oikeustoimi, jolla 1 momentissa mainittuna aikana on luovutettu sellaisen asunto-osakeyhtiön osake, jolle kuuluu 1 §:ssä tarkoitetulla alueella oleva kiinteistö, olkoon niin ikään pätemätön.

6 §.

Määräaika, jonka kuluessa on haettava lainhuutoa kiinteistön saannolle taikka ryhdyttävä kanteen vireillepanolla saattamaan voimaan oikeus kiinteistöön ja joka on päättynyt 6 päivänä lokakuuta 1939 tai sen jälkeen taikka päättyisi ennen 1 päivää heinäkuuta 1942, katsottakoon pitennetyksi vuoden 1942 loppuun.

7 §.

Erikseen annetaan säännöksiä omistusoikeuden lopullisesta järjestämisestä siinä tapauksessa, että luovutetulle alueelle jääneen kiinteistön sijaan on erikoislainsäädännön perusteella saatu maata, samoin kuin oikeudesta mainitulle alueelle rakennettuihin rakennuksiin sekä koneisiin tai muihin laitteisiin, jotka on sijoitettu siellä olevaan rakennukseen tai muuhun laitokseen, mikäli rakentaminen tai sijoittaminen on tapahtunut maapohjan tai laitoksen ollessa omistajan hallinnasta erotettuna.

8 §.

Tämän lain säännökset olkoot voimassa myös Suomesta vuokrattuna olleella alueella olevaan omaisuuteen ja tästä tehtyyn oikeustoimeen nähden.

9 §.

Henkilö, joka ei tämän lain voimaan tullessa ole Suomen kansalainen, älköön saako hyväkseen kiinteistöön kohdistuvan omistus-, erottamis- tai nautintaoikeuden ennalleen palauttamista, ellei valtioneuvosto, hakemuksesta, sellaista etua myönnä. Sama olkoon lakina ulkomaisesta yhtiöstä, osuuskunnasta, yhdistyksestä, säätiöstä ja muusta yhteisöstä.

Hakemus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, on tehtävä ennen vuoden 1942 loppua.

Omaisuus, jota koskeva omistusoikeus tämän pykälän säännösten johdosta jää palautumatta oikeuden entiselle haltijalle, katsottakoon siirtyneeksi tältä valtiolle.

10 §.

Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta voidaan antaa asetuksella.

Helsingissä 6 päivänä joulukuuta 1941.


Tasavallan Presidentti
RISTO RYTI.


Oikeusministeri Oskari Lehtonen.