Laki eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin (huhtikuu 1947)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

  Suomen asetuskokoelma 268/1947.


L a k i
eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin.
Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1947.


  Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §.

  Sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä 16 päivänä huhtikuuta 1920 annetun lain (93/20) määräyksistä poiketen noudatettakoon, mitä tässä laissa säädetään.

2 §.

  Puolustusvoimain rauhanaikaisena alioikeutena on sotaoikeus, joka on oleva jokaisessa sotilaspiirissä.

  Puolustusvoimain komentajalla on kuitenkin oikeus, milloin on tarkoituksenmukaista, määrätä saman sotaoikeuden toimialueeksi useampia sotilaspiirejä taikka samaan sotilaspiiriin asetettavaksi useampia sotaoikeuksia.

  Määrätynlaisten asiain käsittelyä varten voi puolustusvoimain komentaja, milloin se on välttämätöntä, määrätä perustettavaksi sotaoikeuksia, joiden toimipiiri käsittää koko puolustusvoimat samoin kuin puolustusvoimain palveluksesta vapautuneet henkilöt sotatuomioistuimeen kuuluvissa asioissa.

3 §.

  Sotaoikeuden toimipiiriin kuuluvat kaikki sotilaspiirin taikka, milloin saman sotaoikeuden toimialueena on useampia sotilaspiirejä, näiden alueella olevat joukko-osastot, muodostelmat ja laitokset.

  Jos osa joukko-osastosta on sijoitettu toisen sotaoikeuden toimialueelle kuin joukko-osaston esikunta, kuuluu joukko-osasto sen sotaoikeuden toimipiiriin, jonka alueella esikunta on. Puolustusvoimain pääesikunnalla on kuitenkin oikeus, milloin koko joukko-osaston kuuluminen saman sotaoikeuden toimipiiriin aiheuttaisi välimatkojen pituuden vuoksi tai muusta syystä huomattavaa haittaa, määrätä tällainen osa kuulumaan sen sotaoikeuden toimipiiriin, jonka toimialueelle se on sijoitettu.

  Mitä edellä 1 ja 2 momentissa on säädetty, sovellettakoon myöskin rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin, muodostelmiin ja laitoksiin, milloin rajavartiolaitoksessa palvelevat henkilöt on määrätty sotaväen rikoslain alaisiksi.

4 §.

  Milloin johonkin sotilaspiiriin on asetettu useampia sotaoikeuksia, on sotilaspiirin komentajan määrättävä käsiteltävien asiain jaosta eri sotaoikeuksien kesken.

5 §.

  Kun kenttäoikeus lakkaa olemasta alioikeutena, siirtyvät kenttäoikeudessa vireillä olevat asiat sotaoikeuden käsiteltäviksi. Puolustusvoimain pääesikunnan on määrättävä, minkä sotaoikeuksien käsiteltäviksi eri kenttäoikeuksissa vireillä olevat asiat siirtyvät.

6 §.

  Ohjeet sotaoikeuksien istuntopaikkojen määräämisestä antaa puolustusvoimain pääesikunta.

7 §.

  Sotaoikeuteen kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä jäseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja yksi alipäällystöön tai miehistöön kuuluva henkilö.

8 §.

  Sotaoikeuden puheenjohtajan määrää, puolustusvoimain komentajan esityksestä, korkein oikeus. Kahdelle tai useammalle sotaoikeudelle voidaan määrätä yhteinen puheenjohtaja.

  Korkeimmalla oikeudella on valta jättää puolustusvoimain komentajan määrättäväksi, minkä sotaoikeuden tai sotaoikeuksien puheenjohtajana kunkin korkeimman oikeuden määräämän puheenjohtajan on toimittava.

9 §.

 Sotaoikeuden sotilasjäsenet määrää sotilaspiirin komentaja kutakin istuntoa varten erikseen. Milloin saman sotaoikeuden toimialueeksi on määrätty useampia sotilaspiirejä, on puolustusvoimain komentajan asiana ratkaista, minkä sotilaspiirin komentaja määrää mainitut jäsenet. Jos sotaoikeuden toimialueelle on sijoitettu yksi tai useampia joukko-osastoja, on sotilaspiirin komentajan, neuvoteltuaan joukko-osastojen komentajien kanssa, määrättävä sotaoikeuden sotilasjäsenet, mikäli mahdollista, näistä joukko-osastoista.

  Milloin sotaoikeuden käsiteltäväksi määrätään lentopalveluksen laiminlyöntiä tai lentovauriota taikka meripalveluksen laiminlyöntiä tai merenkulussa sattunutta vahinkoa koskeva asia, on sotaoikeuden sotilasjäseniksi määrättävä edellisessä tapauksessa ilmavoimissa ja jälkimmäisessä merivoimissa palvelevia tai palvelleita henkilöitä. Jollei sotaoikeuden toimialueella ole tällaisia sotaoikeuden jäseniksi sopivia henkilöitä, on sotilaspiirin komentajan pyydettävä ilmavoimien tai merivoimien esikuntaa asettamaan käytettäviksi tarvittavat henkilöt.

  Sotilasjäsenet 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotaoikeuteen määrää toistaiseksi tahi määräajaksi se sotilasviranomainen, jolle puolustusvoimain komentaja uskoo tämän tehtävän.

10 §.

  Sotaoikeus tutkikoon myös kaikki upseereja sekä puolustusvoimien palveluksessa olevia sotilas- tai siviilivirkamiehiä koskevat syytteet, ei kuitenkaan niitä, joita ajetaan esiupseereja tai kenraaleja tahi virka-asemaltaan näihin verrattavia sotilas- tai siviilivirkamiehiä vastaan.

11 §.

Milloin upseeria tai puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olevaa sotilas- tai siviilivirkamiestä on syytettävä sotaoikeudessa, on oikeuden kummankin jäsenen oltava upseeri. Toisella heistä tulee olla vähintään esiupseerin ja toisella vähintään luutnantin arvo.

12 §.

  Sen estämättä, mitä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 26 §:ssä on säädetty, voi pääesikunta määrätä, milloin tärkeät syyt sitä vaativat, että asia on käsiteltävä sen muodostelman sotaoikeudessa, jonka alueella rikos on tapahtunut, niin myös, missä sotaoikeudessa asian käsittelyä on jatkettava, jos se sotaoikeus, jossa käsittely on aloitettu tai johon sotaylioikeus on palauttanut asian, on lakkautettu taikka joukkoja uudelleen järjestettäessä tai muusta syystä muutettu toiseksi.

  Samoin on pääesikunnalla oikeus, edellä mainitun lain 28 §:n säännöksestä poiketen, määrätä, että sotapalveluksesta vapautunut henkilö on palveluksessa ollessaan tekemästään sotilasrikoksesta pantava syytteeseen sen muodostelman sotaoikeudessa, jonka valvonnan alainen hän on reserviin tai nostoväkeen kuuluvana tahi jonka alueella rikos on tehty.

13 §.

  Sotaylioikeuteen voidaan väliaikaisesti perustaa, mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, useampia osastoja. Tällaisten väliaikaisten osastojen jäsenet määrätään siksi ajaksi, jonka kunkin osaston toiminta kestää, ja siinä järjestyksessä, kuin sotaylioikeuden puheenjohtajan ja jäsenten nimittämisestä on säädetty.

  Sotaylioikeuteen voidaan asettaa ylimääräisiä sotaviskaaleja. Kelpoisuudesta ylimääräiseksi sotaviskaaliksi ja hänen määräämisestään olkoon soveltuvin kohdin voimassa, mitä sotaviskaalista on säädetty.

  Sotaylioikeudessa esittelevät asioita jäseninä ja väliaikaisten osastojen puheenjohtajina toimivat sotaylituomarit. Sotaylioikeuteen voidaan asettaa myös tarpeellinen määrä lainoppineita viskaaleja, joiden tulee sotaylituomarien ohella esitellä ne asiat, jotka sotaylioikeus heille uskoo. Viskaalit määrää korkein oikeus sotaylioikeuden esityksestä.

  Sotaylioikeuden päätös on sotaylioikeuden puheenjohtajan ja asian esitelleen sotaylituomarin tai viskaalin allekirjoitettava.

  Asetuksella voidaan antaa sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 62 §:n säännöksistä poikkeavia määräyksiä sotaylioikeuden kokoontumisesta.

14 §.

  Sotaoikeuden virallisen syyttäjän määrää sotilaspiirin komentaja. Milloin saman sotaoikeuden toimialueeksi on määrätty useampia sotilaspiirejä, määrää virallisen syyttäjän se sotilaspiirin komentaja, joka määrää sotaoikeuden sotilasjäsenet.

  Määräyksen toimia virallisena syyttäjänä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetussa sotaoikeudessa antaa puolustusvoimain komentajan määräämä sotilasviranomainen.

15 §.

  Poiketen siitä, mitä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 35 §:ssä on säädetty, voidaan viralliseksi syyttäjäksi sotaoikeuteen määrätä myös siihen tehtävään sopiva vänrikki, kornetti tai aliluutnantti taikka lainopillisen loppututkinnon suorittanut sotilasvirkamies.

  Asiassa, jossa upseeria on syytettävä, älköön virallisena syyttäjänä kuitenkaan, mainitun loppututkinnon suorittanutta henkilöä lukuun ottamatta, toimiko upseeri, joka on sotilasarvoltaan syytettävää alempi.

16 §.

  Jollei sotaoikeuden toimipiiriin kuuluva joukko-osasto, muodostelma tai laitos ole sotilaspiirin komentajan alainen, määrää sanotun joukko-osaston, muodostelman tai laitoksen komentaja tai päällikkö syytteen nostamisesta hänen alaisiaan vastaan.

  Puolustusvoimain komentajan tehtävänä on määrätä se sotilasviranomainen, joka päättää syytteen nostamisesta 2 §:n 3 momentissa tarkoitetussa sotaoikeudessa.

17 §.

  Lentopalveluksen laiminlyöntiä tai lentovauriota koskevissa asioissa on virallisen syyttäjän ennen asian käsittelyä hankittava ilmavoimien esikunnan sekä meripalveluksen laiminlyöntiä tai merenkulussa sattunutta vahinkoa koskevissa asioissa merivoimien esikunnan lausunto.

18 §.

  Rikosasia, joka käsitellään tämän lain mukaisesti, otettakoon päätettäväksi, vaikkei asianomistajalla olisikaan ollut tilaisuutta siinä valvoa oikeuttaan, mutta olkoon tällä siinä tapauksessa valta erikseen ajaa vaatimusta hänelle tulevasta korvauksesta tavallisessa järjestyksessä.

19 §.

  Sotaoikeuden antamaan päätökseen saadaan hakea muutosta sotaylioikeudessa valittamalla, ja on tyytymättömyys ilmoitettava suullisesti tai kirjallisesti ennen neljännen päivän loppua, päätöksen julistamispäivä siihen luettuna, sotaoikeudelle tai sen puheenjohtajalle tahi sen komppanian tai sitä vastaavan osaston päällikölle, johon yksityinen asianosainen kuuluu, taikka sen sotilaspiirin komentajalle, johon asetettu sotaoikeus on julistanut päätöksen, sekä valituskirja annettava viimeistään ennen kello kahtatoista viidentenätoista päivänä päätöksen julistamispäivästä lukien sotaylioikeudelle taikka todistusta vastaan sotaoikeuden puheenjohtajalle tai mainitulle komentajalle tahi päällikölle, jonka tulee valituskirjaan merkitä aika, jolloin se hänelle jätettiin. Komentajan tai päällikön on hänelle tehdystä tyytymättömyyden ilmoituksesta heti annettava tieto asianomaisen sotaoikeuden puheenjohtajalle. Milloin valituskirja on annettu edellä mainitulle komentajalle tai päällikölle, on se viipymättä lähetettävä sotaoikeuden puheenjohtajalle, jonka tulee toimittaa hänelle annettu tai lähetetty valituskirja asiakirjoineen ynnä oikeuden päätös ja tutkintakirjat, niistä päätös ja oikeuden pöytäkirja puhtaaksi kirjoitettuina sekä oikeuden puheenjohtajan allekirjoittamina, sotaylioikeudelle.

  Milloin joku on tuomittu jostakin rikoksesta kuritushuoneeseen kahdeksaksi vuodeksi tai sitä ankarampaan rangaistukseen, alistettakoon kuitenkin sotaoikeuden tutkinta ja tuomio, mainittuun rangaistukseen ja osallisuudesta siihen rikokseen tuomitun osalta, sotaylioikeuden tarkastettavaksi, ja lähettäköön sotaoikeuden puheenjohtaja sitä varten oikeuden päätöksen ja tutkintakirjat 1 momentissa mainituin tavoin puhtaaksi kirjoitettuina ja allekirjoitettuina sotaylioikeudelle viidentoista päivän kuluessa päätöksen julistamisesta. Saman ajan kuluessa on asianosaisella oikeus antaa muistutuskirjansa sotaylioikeudelle taikka sotaoikeuden puheenjohtajalle tai edellä mainitulle komentajalle tai päällikölle oikeuden puheenjohtajan toimesta sotaylioikeudelle lähetettäväksi.

  Vangitun oikeudesta ilmoittaa tyytymättömyytensä sekä antaa valitus- tai muistutuskirjansa noudatettakoon, mitä siitä on erikseen säädetty.

20 §.

Oikeuden tulee, vapaasti harkittuaan kaikki oikeudenkäynnissä esiintulleet seikat, ratkaista, mitä siinä on toteennäytetty.

21 §.

  Mikäli tässä laissa ja 13 §:n 5 momentin nojalla annettavassa asetuksessa ei toisin säädetä, noudatettakoon sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain säännöksiä.

  Edellä 13 §:ssä olevia säännöksiä lukuun ottamatta olkoon oikeudenkäynnistä sotaylioikeudessa, milloin tämä tuomitsee ensimmäisenä oikeusasteena, voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

22 §.

  Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta voidaan antaa asetuksella.

23 §.

Tämä laki, jolla kumotaan eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 30 päivänä joulukuuta 1941 annettu laki (916/41) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1947 ja on voimassa vuoden 1948 loppuun, jollei asetuksella määrätä, että sen soveltaminen on jo sitä ennen lakkaava.


Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1947.


Tasavallan Presidentti
J. K. PAASIKIVI.


Oikeusministeri Eino Pekkala.