Laki eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin (joulukuu 1945)
Suomen asetuskokoelma 1262/1945.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 30 päivänä joulukuuta 1941 annetun lain 3, 4, 8, 9, 12, 15 ja 16 §, 9 ja 16 § sellaisina kuin ne ovat, ensiksi mainittu laissa 3 päivältä joulukuuta 1943 ja viimeksi mainittu 10 päivältä heinäkuuta 1942, ja muutetaan 1, 2, 5, 6, 6 a, 6 b, 10, 17 ja 19 §, sellaisina kuin 5, 6, 6 a ja 6 b § ovat 6 päivänä marraskuuta 1942 ja 19 § 29 päivänä tammikuuta 1945 annetuissa laeissa, näin kuuluviksi:
Sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä 16 päivänä huhtikuuta 1920 annetun lain määräyksistä poiketen noudatettakoon, mitä tässä laissa säädetään.
Sotaylioikeuteen voidaan väliaikaisesti perustaa, mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, useampia osastoja. Tällaisten väliaikaisten osastojen jäsenet määrätään siksi ajaksi, jonka kunkin osaston toiminta kestää, ja siinä järjestyksessä, kuin sotaylioikeuden puheenjohtajan ja jäsenten nimittämisestä on säädetty.
Sotaylioikeuteen voidaan asettaa ylimääräisiä sotaviskaaleja. Kelpoisuudesta ylimääräiseksi sotaviskaaliksi ja hänen määräämisestään olkoon soveltuvin kohdin voimassa, mitä sotaviskaalista on säädetty.
Sotaylioikeudessa esittelevät asioita jäseninä ja väliaikaisten osastojen puheenjohtajina toimivat sotaylituomarit. Sotaylioikeuteen voidaan asettaa myös tarpeellinen määrä lainoppineita viskaaleja, joiden tulee sotaylituomarien ohella esitellä ne asiat, jotka sotaylioikeus heille uskoo. Viskaalit määrää korkein oikeus sotaylioikeuden esityksestä.
Sotaylioikeuden päätös on sotaylioikeuden puheenjohtajan ja asian esitelleen sotaylituomarin tai viskaalin allekirjoitettava.
Asetuksella voidaan antaa sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 62 §:n säännöksistä poikkeavia määräyksiä sotaylioikeuden kokoontumisesta.
Poiketen siitä, mitä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 35 §:ssä on säädetty, voidaan viralliseksi syyttäjäksi alisotatuomioistuimeen määrätä myös siihen tehtävään sopiva vänrikki, kornetti tai aliluutnantti taikka lainopillisen loppututkinnon suorittanut sotilasvirkamies.
Asiassa, jossa upseeria on syytettävä, älköön virallisena syyttäjänä kuitenkaan, mainitun loppututkinnon suorittanutta henkilöä lukuun ottamatta, toimiko upseeri, joka on sotilasarvoltaan syytettävää alempi.
Alisotatuomioistuin tutkikoon myös kaikki upseereja sekä puolustusvoimien palveluksessa olevia sotilas- tai siviilivirkamiehiä koskevat syytteet, ei kuitenkaan niitä, joita ajetaan esiupseereja tai kenraaleja tahi virka-asemaltaan näihin verrattavia sotilas- tai siviilivirkamiehiä vastaan.
Milloin upseeria tai puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olevaa sotilas- tai siviilivirkamiestä on syytettävä alisotatuomioistuimessa, on oikeuden kummankin jäsenen oltava upseeri. Toisella heistä tulee olla vähintään esiupseerin ja toisella vähintään luutnantin arvo.
Sen estämättä, mitä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 26 §:ssä on säädetty, voi pääesikunta määrätä, milloin tärkeät syyt sitä vaativat, että asia on käsiteltävä sen muodostelman alisotatuomioistuimessa, jonka alueella rikos on tapahtunut, niin myös, missä alisotatuomioistuimessa asian käsittelyä on jatkettava, jos se alisotatuomioistuin, jossa käsittely on aloitettu tai johon sotaylioikeus on palauttanut asian, on lakkautettu taikka joukkoja uudelleen järjestettäessä tai muusta syystä muutettu toiseksi.
Samoin on pääesikunnalla oikeus, edellä mainitun lain 28 §:n säännöksestä poiketen, määrätä, että sotapalveluksesta vapautunut henkilö on palveluksessa ollessaan tekemästään sotilasrikoksesta pantava syytteeseen sen muodostelman alisotatuomioistuimessa, jonka valvonnan alainen hän on reserviin tai nostoväkeen kuuluvana tahi jonka alueella rikos on tehty.
Alisotatuomioistuimen antamaan päätökseen saadaan hakea muutosta sotaylioikeudessa valittamalla, ja on tyytymättömyys ilmoitettava suullisesti tai kirjallisesti ennen neljännen päivän loppua, päätöksen julistamispäivä siihen luettuna, alisotatuomioistuimelle tai sen puheenjohtajalle tahi sen komppanian tai sitä vastaavan osaston päällikölle, johon yksityinen asianosainen kuuluu, sekä valituskirja annettava viimeistään ennen kello kahtatoista viidentenätoista päivänä päätöksen julistamispäivästä lukien sotaylioikeudelle taikka todistusta vastaan alisotatuomioistuimen puheenjohtajalle tai mainitulle päällikölle, jonka tulee valituskirjaan merkitä aika, jolloin se hänelle jätettiin. Päällikön on hänelle tehdystä tyytymättömyyden ilmoituksesta heti annettava tieto asianomaisen alisotatuomioistuimen puheenjohtajalle. Milloin valituskirja on annettu edellä mainitulle päällikölle, on se viipymättä lähetettävä alisotatuomioistuimen puheenjohtajalle, jonka tulee toimittaa hänelle annettu tai lähetetty valituskirja asiakirjoineen ynnä oikeuden päätös ja tutkintakirjat, niistä päätös ja oikeuden pöytäkirja puhtaaksi kirjoitettuina sekä oikeuden puheenjohtajan allekirjoittamina, sotaylioikeudelle.
Milloin joku on tuomittu jostakin rikoksesta kuritushuoneeseen kahdeksaksi vuodeksi tai sitä ankarampaan rangaistukseen, alistettakoon kuitenkin alisotatuomioistuimen tutkinta ja tuomio, mainittuun rangaistukseen ja osallisuudesta siihen rikokseen tuomitun osalta, sotaylioikeuden tarkastettavaksi, ja lähettäköön alisotatuomioistuimen puheenjohtaja sitä varten oikeuden päätöksen ja tutkintakirjat 1 momentissa mainituin tavoin puhtaaksi kirjoitettuina ja allekirjoitettuina sotaylioikeudelle viidentoista päivän kuluessa päätöksen julistamisesta. Saman ajan kuluessa on tuomitulla oikeus antaa muistutuskirjansa sotaylioikeudelle taikka alisotatuomioistuimen puheenjohtajalle tai edellä mainitulle päällikölle oikeuden puheenjohtajan toimesta sotaylioikeudelle lähetettäväksi.
Vangitun oikeudesta ilmoittaa tyytymättömyytensä sekä antaa valitus- tai muistutuskirjansa noudatettakoon, mitä siitä on erikseen säädetty.
Mikäli tässä laissa ja 2 §:n 5 momentin nojalla annettavassa asetuksessa ei toisin säädetä, noudatettakoon sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain säännöksiä.
Edellä 2 §:ssä olevia säännöksiä lukuun ottamatta olkoon oikeudenkäynnistä ylisotatuomioistuimessa, milloin tämä tuomitsee ensimmäisenä oikeusasteena, voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
Tämä laki on voimassa vuoden 1947 loppuun, jollei asetuksella määrätä, että sen soveltaminen on jo sitä ennen lakkaava, mutta on sitä senkin jälkeen sovellettava niissä tämän lain mukaan käsiteltävissä oikeudenkäynneissä, jotka silloin ovat vireillä
- Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1945.