Laki järjestyksenpidosta
Suomen Kansanvaltuuskunnan asetuskokoelma 26.3.1918/33.
Suomen Kansanvaltuuskunnan päätöksellä säädetään:
Järjestyksenpito on kunnallinen asia, jota on hoidettava paikkakunnan tarpeiden vaatimalla tavalla tämän lain sekä kuntain järjestys- ja talousasioista voimassa olevain säännösten mukaisesti.
Järjestyksenpitoa varten on kuhunkin kuntaan asetettava järjestyslautakunta, johon kuuluu vähintään kolme valtuuston valitsemaa jäsentä.
Valtuusto vahvistakoon kunnan järjestysvallalle ohjesäännön, johon on otettava tarpeelliset määräykset järjestyslaitoksen kokoonpanosta ja tehtävästä kuin myöskin siitä järjestyksestä, jossa sen virkailijat ovat toimiinsa otettavat ja niistä erotettavat.
Järjestyslaitoksen päällikön viran täyttämistä varten järjestyslautakunta julistaa viran haettavaksi. Ellei järjestyslautaunta katso, että virka on uudestaan haettavaksi julistettava, pankoon hakijoista kolme ehdolle, jos niin monta on virkaa hakenut. Valtuusto asettaa virkaan jonkun ehdolle pannuista. Valtuuston asiana on myöskin erottaa järjestyspäällikkö.
Kaikkien järjestyslaitoksessa palvelevien henkilöiden tulee olla luotettavia ja muutenkin toimeen soveliaita Suomen kansalaisia.
Järjestyslaitokset ja niiden palveluksessa toimivat henkilöt ovat velvolliset antamaan toisilleen avustusta virkavelvollisuuksien täyttämisessä.
Myöskin on niiden noudatettava tuomioistuimen päätöksiä ja asianomaisten virallisten syyttäjäin lakiin perustuvia ohjeita sekä annettava näille ja muille viranomaisille tarpeellista virka-apua.
Jos Suomen Punaiseen Kaartiin kuuluva henkilö pidätetään, on siitä viipymättä ilmoitettava asianomaiselle kaartilaisen päällystölle.
Jos Punaiseen Kaartiin kuulumaton henkilö kaartin toimesta pidätetään vastavallankumouksellisena taikka muusta rikoksesta epäiltynä taikka tavattuna, on pidätyksestä viipymättä järjestyslaitokselle ilmoitettava ja pidätetty mahdollisimman pian luovutettava järjestyslaitoksen huostaan.
Pidätettyä on järjestyslaitoksessa kohta alustavasti kuulustettava ja kuulustus pikaisesti saatettava loppuun, jolloin pidätetty, ellei hänen syyllisyytensä ole kuulustelussa käynyt vähintään todennäköiseksi, on viipymättä vapautettava.
Jos pidätys on tapahtunut Punaisen Kaartin toimesta on kuitenkin vapaaksipäästämisestä sovittava pidättämisestä määräyksen antaneen Punaisen Kaartin elimen kanssa.
Järjestyslaitos ei ole velvollinen luovuttamaan hallussaan olevia pidätettyjä siviilihenkilöitä, ellei luovuttamismääräystä ole antanut laitos tai viranomainen, jonka määräysvallan alainen järjestyslaitos on.
Järjestyslaitoksen ylläpitoon on valtion otettava osaa apumaksulla, jonka suuruus on puolet laitoksen kaikista menoista, ellei Suomen Kansanvaltuuskunta harkitse, että valtion osuuden tulee olla suurempi. Tätä varten lähettäköön valtuusto vahvistamansa järjestyslaitoksen vuosirahasäännön sekä ehdotuksen sen mukaan suoritettavain menojen jaosta valtion ja kunnan kesken lääninvaltuuskunnalle, jonka on oman lausuntonsa kera toimitettava asiakirjat Suomen Kansanvaltuuskunnalle.
Valtion apumaksu on kuukausittain tilauksesta suoritettava kunnan kassaan. Lääninkonttorin ja kunnan välinen tilitys kultakin vuodelta on aina seuraavan vuoden helmikuussa toimitettava.
Lääninvaltuuskunnan tulee valvoa, että järjestysvalta on tarvetta vastaavalla tavalla järjestetty ja suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti sekä että järjestysasemat kalustoineen ja muine varusteineen ovat hyvässä kunnossa.
Jos syytä muistutukseen ilmaantuu, vaatikoon lääninvaltuuskunta havaitun epäkohdan korjaamista ja, ellei siitä ole apua, ilmoittakoon asian Suomen Kansanvaltuuskunnan Sisäasiain Osastolle. Sellaisessa tapauksessa voi Sisäasiain Osasto vaadittuaan valtuustolta selityksen, asianhaarain mukaan pidättää kunnalta sille valtionvaroista tulevan apumaksun tai osan siitä, kunes[1] tarpeellinen oikaisu on toimeenpantu.
Sisäasiain Osasto antaa ne yleiset järjestysvallan toimintaa koskevat määräykset, jotka sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, katsotaan tarpeelliseksi.
Tämä laki, joka ei koske järjestyksenpitoa sodan aikana taistelualueilla eikä sotatilaan julistetuilla paikkakunnilla, astuu voimaan huhtikuun 1 päivänä 1918, jolloin kaikki tätä ennen annetut, tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset lakkaavat olemasta voimassa.
- Helsingissä, 26 päivänä maaliskuuta 1918.
Huomautukset[muokkaa]
- ↑ pitää olla kunnes