Lakkolaisille

Lakkolaisille (Sävel: Integer vitae) Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

On ”seisahduskin” kallis lahja herran,

Ken oikein taitais senkin käyttää kerran.

Sun seisahtaissa sorron portit aukee

        Ja korva raukee.

Siis seisahdu ja tartu kansan kalpaan;

Aikaahan väsyit orjan leipään halpaan.

Tuon saattovoiman tieltä esteet poista,

        Suo päivän loistaa!

On okaat tiellä, terävä on pilkka:

Sun toimes pyhä heill’ on paljas ilka.

Kun itkee milloin lapsi, vaimo hellä:

        He voi veikistellä.

Viel’ ilkasilmin isät tyrmään syöstään,

Ne surmaan syösten, – joiden heidän työstään

Elonsa saada täytyis vaikka halvan –

        Alle sorronkalvan.

Siis täyttä totta veikot rukoilkaatte,

Jos vaan te siitä luovaa voimaa saatte.

Voitoksi lasten koituu maailma uusi,

        Teille – lautaa kuusi.

Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.