Lapsen maailma
| Lapsen maailma Kirjoittanut Katri Vala |
I. KÄDET
[muokkaa]- Kädet ovat oivat toverit
- ja kaikki sormet.
- Ne kumartaa ja vilkuttaa
- jos tahtoo niin.
- Käsillä voi tarttua kiinni,
- voi heittää,
- voi kaikkea koskettaa:
- isän silmää ja äidin nenää.
- Onnellinen olla voi,
- kun on kädet.
- Ja milloin on surullinen –
- sellaista sattuu:
- on nälkä, on yksin
- tai märkä –
- niin sormet lohduttaa.
- Ne voi työntää suuhun
- ja kaiken unohtaa.
II. LEIKKI
[muokkaa]- Tämä miekkonen ei siedä
- mitään hiljaa seisovaa.
- Kaikki pyörimään, heilumaan!
- Huii! Noin sinkoo kalikat.
- Jalat aplodeeraa,
- sillä käsillä on työtä kyllin:
- laiska maailma täytyy panna liikkeeseen.
- Rakentaako joku?
- Se hajoitetaan.
- Ei palikkaa palikan päälle.
- Kuin nuijat heiluu palleroiset kädet.
- Romahdusten räiskinässä
- kiekaisee huima kumousmies
- kuin nuori, iloinen kukko.
III. KESÄÄ
[muokkaa]- Onko ihmeellistä?
- Heleä pieni oksa
- aivan on edessäs.
- Oi oi oi somia lehtiä sen!
- Pyrähtää kasvojen luona
- jokin hohtavan valkoinen.
- Perhonen, perhonen!
- Silmiäs kukiksi luulee,
- sini – sinikukkasiks.
- Kissa kellarin katolla
- on viisasta olevinaan.
- Linnut nauravat puussa,
- sinua naurattaa
- hassu hassu kissa.
- Lailaa lauletaan
- koko maailman laulu,
- keinutaan, keinutaan
- ruohonkorren tahtiin.
Lähde: Vala, Katri 1942: Pesäpuu palaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.