Siirry sisältöön

Lapsi ja joutsen

Wikiaineistosta
Lapsi ja joutsen.

Kirjoittanut Immi Hellén


Joutsen, lintu jalo, valkosiipi
puiston lammikossa hiljaa soutaa.
Rantaselle siihen lapsi hiipi,
hellitellen tarjoo leivänmurun,
lukee linnun katsehesta surun.
Lausuu lapsi sille: »Ah, mun armaan’,
mutalammen kesytetty vanki,
surunsyysi, ystäväni, arvaan:
Ahdas asunnokses lie tää lampi,
väljemmillä elo ihanampi.
Saisit siellä valkosiiven kastaa,
missä meren hyrskylaine soittaa,
kussa vaahti löisi rintaa vastaan,
kuss’ on aalto kuulakka ja kirkas –
eikö niin, sä kaihomieli, virkas!
Munko huvikseni, lintu jalo,
sinut mutalampeen vangittihin,
vietiin eloltasi onnen valo,
tehtiin mieli raikas murheiseksi?
Lintu jalo, anna anteheksi.

1916.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.