Laula, Laurani!
| Laula, Laurani! Kirjoittanut Samuli Suomalainen |
- Laula, mun Laurani, kun
- Murhe mun syöntäni syö,
- Laula, kun rintani mun
- Rauhatta, lohdutta lyö.
- Pääni sun polville saan
- Laskea uinailemaan;
- Sun laulustas lepoa, lohtua saapi
- Mun rintain, mi rauhatta raivoaapi.
- Lauleluillasi vain,
- Mieleni kantele pois
- Taivahan tähtihin ain’,
- Siellähän rauhoa ois,
- Siellä ei vaivoja näy,
- Siellä ei myrskyjä käy.
- Oi sinne mun rauhaton mieleni saata,
- Tuonne keskelle toivojen kaunista maata!
- Vie mun Luojani luo,
- Laulele Luojani kuin
- Lemmen on viljana vuo.
- Kertoile kaunehin suin,
- Kuinka hän armias on,
- Isämme luopumaton,
- Ja kuinka hän lapsensa rakkahasti
- Ain’ askelta ohjaa hautahan asti.
- Sitten sävelesi
- Vienoksi voipukahan,
- Kuiskien lemmestäsi
- Kantele Kertokahan,
- Sittenpä rintani, oi,
- Rauhaa saada jo voi:
- Kun Isän ma tunnen taivahan mailla
- Ja lempesi, Laura, mit’ oisin ma vailla?
- Laula, mun Laurani, kun
- Murhe mun syöntäni syö
- Laula, kun rintani mun
- Rauhatta, lohdutta lyö.
- Pääni sun polville saan
- Laskea uinailemaan;
- Sun laulustas lepoa, lohtua saapi
- Mun rintain, mi rauhatta raivoaapi.
Lähde: Suomen Kuvalehti 15.4.1874.