Siirry sisältöön

Laulu Laukon häädöistä

Wikiaineistosta
Laulu Laukon häädöistä

Kirjoittanut Juho Kujala
Laulu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Hauskoja kuplettilauluja 2 (1908).


1. Hei, Hämeen Satakunnassa,
Ves’lahden ranta mailla, hei,
siell’ on Laukon kartano
mi mainett’ ei oo vailla.
2. Hei, siellä se asuu parooni
kuin piru linnassansa.
Hei, torpparien kasvimaat
se pitää hinnassansa.
3. Hei, torpparit ne yötä päivää
paroonille raataa.
Hei, parooni vaan samppaniaa
lasihinsa kaataa.
4. Hei, parooni se kapakat
ja porttolat käy läpi.
Hei, nämä maksaa hiellänsä
torpparien väki.
5. Hei, parooni se juo ja mässää
ja biljardia pelaa.
Hei, torpparien hiellä
hän maksaa pelivelan.
6. Hei, parooni se linnassansa
loiston keskell’ istuu.
Hei, torppariorjat vilussa
ja kurjuudessa viruu.
7. Hei, parooni se viikon toimet
yhdeks’ päiväks’ määrää.
Hei, siksi saavat torppar’ orjat
yötä, päivää häärää.
8. Hei, viimein heräs torpparit
ja parannusta vaati.
Hei, tuosta suuttui laiskuri
ja häätötuomion laati.
9. Hei, torpparit kun lakon teki
niin hukassa ois Laukko.
Hei Vesilahden suometarskit
paroonia autto.
10. Hei, viikinkimme alttarille
kantoivat he uhrin.
Hei, Standerskjöldin palkkalistaan
nimensä he tuhri.
11. Hei, nimeen ”suomalaisuuden”
he suitsutuksen kantoi.
Hei, ruotsalaiselle sortajalle
kiitosuhrin laittoi.
12. Hei, Vesilahden vallesmanni
pitkä, musta roikki.
Hei, käräjissä paroonille
”oikeuden” voitti.
13. Vaan eihän voinut vallesmanni
häätää torppareita.
Hei, Vesilahden sankar’urhot
oli pelkureita.
14. Hei, Helsingistä täytyi kutsua
avuks’ kasakoita.
Hei, nagaikoita heiluttaen
ja pieksien torppareita.
15. Hei, kunnialla kasakkamme
tehtävänsä täytti.
Hei, missä vaan he kulkivat
niin kamalalta näytti.
16. Hei, Calonius se ”rauhoittajan”
kuulun maineen voitti.
Hei, mestar’ hälle palatessa
kiitoshymnin soitti.
17. Hei, kapina on murrettu
ja maa on rauhoitettu.
Hei, viikinkimme verenhimo
täysin tyydytetty.
18. Hei, tyynenä nuo torpparit
tuon ryöstösodan kesti.
Hei, sydämessään luokkaviha
palaa ikuisesti.
19. Hei, voitostansa iloitsee
nyt Laukon julma herra.
Vaan ehkä vielä itkeekin
hän katkerasti kerran.


Lähde: Saunio, Ilpo & Timo Tuovinen 1978: Edestä aattehen: suomalaisia työväenlauluja 1890–1938. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.