Laulu Nuoruukaisille huvitukseksi ja neuvoksi

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laulu Nuoruukaisille huvitukseksi ja neuvoksi

Kirjoittanut Carl Helenius
Laulettava Nuotilla: Jag mins den ljufva tiden etc.


v. 1.

Ah! aika ihanaista
Lapsuuden leikkeisä,
Ei saada samanlaista
Rahvajen retkeisä,
Vaan vilppi viekkahasti
Nyt päällä pitäpi,
Ja totuus tuntuvasti
Seuroista sekopi.

v. 2.

Muinaista muistaisani
Menoa mailmasa,
Tarkkasti tutkeisani
Eloa ennosa;
Niin tulen tundemahan
Iloa ihanaa,
Ja lauluun laskemahan
Tahtoni taipuva.

v. 3.

Rakkaus rinnoisamme
Rakensi riemua,
Ja totuus tunnoisamme
Herätti halua
Toisille itkemähän
Hyvää, ja huonolle
Myös arpaa andamahan
Kuin oli kedolle.

v. 4.

Ei kukan kapeuden
Hengeltä hallittu:
Ei kostoo kavaluuden
Menoisa merkitty;
Vaan riidat ratkaistuksi
Tulivat taidolla
Ja paha palkituksi
Hyvällä halulla.

v. 5.

Ei viha vaino silloin
Seuroisa säilynyt:
Ei eroo hyväin huonoin
Herrakan hakenut;
Vaan kaikki vaatimata
Ystävät yhteiset,
Ja sait soimamata
Arvansa alhaiset.

v. 6.

Kusa nyt kumpanini
Ne Pojat Pijaiset,
Kuin käsistänsä kiini
Juoksit, ja iloiset
Olivat, Osavaiset
Pallia paiskamaan,
Liuisuisa lentäväiset
Ja kiistaan kimmomaan?

v. 7.

He ovat hajotetut
Jo pojes paikoista
Ja varsin vieroitetut
Veikkoisista vanhoista.
Ei he nyt enä muista
Nuoruuden nurmeja;
Vaan suru heitä suista
Etsimään etuia.

v. 8.

Muutamat mukavasti
Kunniasa korkiat:
Muutamat moniasti
Krouveisa kauhiat:
Pijoista myös parhammat
Nyt nähdän Rouvana,
Ja juuri huonoammat
Kyöpeliin Kulkiana.

v. 9.

Ah! kuinga kamalasti
Mailma muuttuva!
Toimella taitavasti
Mies kunnian kulkeva,
Ja toisen täyty täällä
Puhkaista peltoia,
Ja kuormaa kuorman päällä
Hakata halkoia.

Karle Simon Poika
Pöytyällä


Lähde: Turun Viikko-Sanomat 31.3.1827.