Laulu lakkolaisille

Laulu lakkolaisille. Kirjoittanut anonyymi

Saapuipa tyttöjä Hyvinkäältä,

saapuipa aikalailla.

Ne työtä, ruokaakin

ja asunnoita vailla.

Nämäpä oli Tonneri-herran

rikkahaksi tehneet,

vaan eipä he olleet herralta vielä

ilopäivää nähneet.

Ossi kuin istui huvilassa,

menetti paljon rahaa.

Silloin hän ärjyi tytöilleen:

»te olette tehny pahaa!»

»Teiltä palkat alennan

ja maksan mitä tahdon,

insinööri Orre kyllä

minun puoltain katsoo.

Vaan eipä tytöt suostuneetkaan

Orre-herran tuumiin,

Siitä syntyi Hyvinkäällä

Taistelu mitä kuumin.

Eipä tyttöjä murhe paina,

vaikka nälkä mieltä karmii.

Siitäpä oli Orre-herran

ja vallesmannin harmi.

Kapitaalit saarnasivat:

»kapina on siellä!»

Hyvinkäällä räyhääjiä

joitakuita tiellä.

Vaan poliisit ja vallesmanni

ei mahda niille mittää,

Sotaväki Hämehestä

avuks saada pitää.

Vallesmanni tyttärille

sivistystä jakaa,

Kuin hän talvipakkasehen

asunnoistaan ajaa.

Tätä herrat ylisteli

jaloks teoks vielä.

Vaikka oli nähtävänä

kurja meno siellä.

Kuin vallesmanni ja sotamiehet

asunnoista hääti,

Eipä nämä sairaita, ei

lapsiakaan sääli.

Näin se saarnas

Orro herra rakkautta kansaan.

Siitä Tonner prohvessori

joutunut on ansaan.

Prohvessori Tonnerill’ ol’

hyvä luulo kyllä,

että Orri-pojast’ olis

isänmaalle pylväs.

Vaan raha oli täyttänynnä

Orri-pojan tunnon.

Ihmisyyden pimittänyt,

kadottanut kunnon.

Tällä lailla Orri-herra

kunniata niittää,

Senpä tähden tiitingitkin

häntä siitä kiittää.

Tytöille kuin hätä tuli,

köyhäin tuumat yhteen!

Nyt on herrat leikanneetkin

viimeisenkin lyhteen.

Nyt on elo korjattava

vainiolta pois.

Ehkä siitä aattehelle

apuakin oisi.

Ylös vaan nyt köyhät kaikki

avuks’ heikommalle.

Että saatte äänenne viel’

joskus kuuluville.

K. T–nen.

Lähde: Työmies 22.4.1901.