Laulu meripojasta

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laulu meripojasta.

Kirjoittanut Pasi Jääskeläinen
Näytelmästä »Laivan Kannella».


1. Minä meripojast’ iloisesta laulun tein.
Hän paljon kulki meriä. Hei ju vei.
Hän Jaappanissa neitosia rakasti
Ja Kiinan tytöt tarkallensa tarkasti.
2. Häll’ oma hilsu kuitenkin on Suomessa,
Hän sille silkin osti Singaporesta,
Mutta kauanpa hän sitä saanut pitää ei,
Kun Konspatanttinoopelissa Fatima sen vei.
3. Hän uuden lahjan sitten osti Turkissa,
Sen aikoi vasta Suomess’ ottaa kirstusta.
Mutta tuskinpa hän Napolihin pääsi kai,
Niin Signorina Marita sen hältä sai.
4. No Napolista koralleja uudelleen
Hän osti viedäksensä Suomen Ainolle,
Mutta Lissaboniss’ hältä helmet katosi,
Kun Donna Petronella neidon tapasi.
5. Nyt meripoika viimein suuttui kovasti,
ja päätti lahjat ostaa vasta Englanniss’,
mutta rahat hältä Lily otti silloin juur’,
kun meripoika tälle sanoi ai löv juu.
6. Hän Kööpenhaminassa jäikin puurihin
Ja päätti rauhass’ antaa olla mampsellin,
Kun »Hile danske pige» vinkkas hälle näin:
»Kom du kjäre dejlig dreng» nyt tännepäin.
7. No liiat rahat Tivolissa meni kai,
Mutta meripoika hätäillyt ei, vielä vai,
Hän Helsingissä silkin ostaa kaappasi
Ja sanoi: Rakas kulta, tää on Jaappanist’.


Lähde: Suomen sotilaan lauluja. 1933. Neljäs painos. Koonnut Sotilaspoika. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.