Lehti-ilmoitus Senaatin arkiston avautumisesta tutkijoille (1859)

Wikiaineistosta

Finlands Allmänna Tidning

23.2.1859



Kunnioittava ilmoitus.

(338) Suomen Keisarillisen Senaatin, jota innoitti ylhäinen innokkuus ja kiinnostus isänmaan historiaa kohtaan, hyväksyttyä viime tammikuun 31. päivänä Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuvernöörin esityksen tieteellisen avustajan palkkaamisesta Senaatin arkistoon, johon tehtävään allekirjoittanut on kunnioittavasti kutsuttu, minulla on ilo ilmoittaa kaikille suomalaisen historiantutkimuksen ystäville, että edellä mainittu arkisto, Suomen suurin ja arvokkain, on vastedes avoinna yleisölle viikon jokaisena arkipäivänä klo 11-½ 2, jolloin minut tapaa vanhan arkiston tiloissa Senaatintalon tornissa Pihlflycktin kivitaloa vastapäätä, kolme porrasta ylöspäin. Paikalle pääsemättömien suomalaisten historioitsijoiden, jotka haluavat saada tietoja Senaatin arkistosta jonkin isänmaallisen tutkielman julkaisemista varten, tarvitsee vain ilmoittaa minulle kirjallisesti tarpeensa, jolloin en omasta puolestani säästä aikaa enkä vaivaa toimittaakseni pyydetyt tiedot mahdollisimman tarkkoina ja täydellisinä. Lisäksi voin ilmoittaa, että annan myös otteita maakirjoista vuosilta 1541-1809 sekä todistuksia tilojen luonteesta, vero- ja tullioloista jne., joita usein tarvitaan toimituksissa ja oikeudellisissa riidoissa.

Se osa Senaatin arkistosta, joka on siirretty valvontaani, kattaa, kuten jo mainitsin, lähes kolme vuosisataa. Sen sisältö on pääasiallisesti kameraalinen, minkä vuoksi täältä löytyy runsaasti arvokkaita muistiinpanoja Suomen entisestä verotuksesta, kulttuurista ja läänityksistä, sekä sinne tänne ripoteltuja historiallisia yksityiskohtia, joita ei muualta saa. Varsinkin seurakunta- ja paikkakuntakuvausten osalta tarjoaa tämä arkisto niin erinomaista aineistoa, ettei kukaan tällaisten aiheiden parissa työskentelevä voi ilman suurta menetystä jättää arkiston kokoelmia huomiotta, ja koska Suomi on tilastollisesti vielä niin vähän tunnettu, ovat riittävät topografiat meille korvaamattoman tärkeät. Jokainen Suomen historiaa käsittelevä essee edellä mainitulta ajanjaksolta saa lisäksi Senaatin arkistosta monia erittäin arvokkaita aineksia. Yleisesti on todettava, että ruotsalaiset ja suomalaiset historiankirjoittajat eivät ole tähän mennessä lainkaan tai vain vähän tutustuneet kamari- ja tiliarkistoihin. Niillä on kuitenkin "riksregistraturin" ja muiden kirjekokoelmien ohella se erinomainen ansio, että ne voivat osoittaa, millä tavoin hallinnon määräykset on pantu täytäntöön ja mitä seurauksia niillä on ollut yhteiskunnalle. Mutta tilien lisäksi Senaatin arkistoissa on huomattava määrä kirjeitä, sekä alkuperäisiä että jäljennöksiä, sekä kuitteja, joista jälkimmäiset ovat usein yllättävän arvokkaita. Suurin osa kirjeistä koskee eri luokkiin kuuluvia läänityksiä.

Maan sanomalehtien päätoimittajia kehotetaan sisällyttämään tämä ilmoitus julkaisuihinsa.

K. Aug. Bomansson.
Hist.-Fil.-Lis.


Lähde: Finlands Almänna Tidning 23.2.1859, s. 4.
Käännös: Mik@el