Lentotähti (1878)

Lentotähti. Kirjoittanut F. F. Brummer

Tuo tähti taivahalla,

Oi, kuinka kirkas on.

Ja kuinka korkialla

Sai Luojalt’ asunnon!

Maan tomusta ei tummu

Sen kiilto konsanaan.

Kun luonto lausuu: sammu,

Näät jäljen loistokkaan.

Se tieltä eksyneille

Osoittaa kotoa,

Ja elost’ uupuneille

Se lausuu toivoa.

Kas nyt – se katois, vajois

Parhaassa loistossaan.

Ken tähden laill’ ei tahtois

Sammua kuollessaan.

Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1878: Runoelmia. I. H. F. Helminen, Jyväskylä.