Liittoon yhtykäämme!

39. Liittoon yhtykäämme! Kirjoittanut Simo Korpela

Liittoon, veljet, yhtykäämme,

Kaikk’ kuin Herraa rakastaa!

Yhteinen on määränpäämme,

Yksi meill’ on isänmaa.

Yhteinen myös vihamies,

Sama turmeluksen ies

Rasittaa jok’ ainoaa.

Yks’ on taivas. Kuinka siellä

Yhdessä ne olla voi,

Jotka kulkeissaan jo tiellä

Toisilleen vaan pahaa soi!

Yks’ on Isä taivaassa,

Yksi kaikkein puolesta

Kirouksen kalkin joi.

Isä katsoo joka lastaan

Yhtä lempein sydämin.

Kuinka lapset toistaan vastaan

Nousee mielin katkerin?

Murheell’ Isä näkee sen,

Että vihaa hehkuen

Veljet katsoo veljihin.

Missä vihanmyrskyt pauhaa,

Siell’ ei Herraa nähdä saa.

Ketkä rakastavat rauhaa,

Niitä hänkin rakastaa,

Siunauksen heille suo.

Erottakaamme siis nuo,

Jotka riitaa rakentaa!

Paljon huolta mailma tuottaa,

Monet tääll’on vaaramme.

Mut kun veli veljeen luottaa,

Toistaan vaaroiss’ auttaa he:

Viisas tyhmää opettaa,

Vahva tukee heikompaa,

Jeesus kaikk’ on kaikille.

Liittoon, veljet, yhtykäämme

Palvelemaan Jumalaa!

Yksin mielin ryhtykäämme

Vastustamaan kiusaajaa!

Silloin varma voitto on,

Vaikka alla ahdingon

Täytyykin nyt vaeltaa.

Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.