Linnulle

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linnulle.
(Runebergilta. Suomennos)
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Sanoppas, lintuseni,
Puihiston oksilla,
Kuin voit sæ yhæ laulâ,
Ja yhæ riemuilla?
Mæ kûlen illoin âmuin
Sun ^ænes suloa,
Mut yhtæ selvæ aina
Se on, ja riemusa.
Sun varas ovat væhæt,
Asuntos ahtainen,
Kuitenki pesæs puolên
Sæ katsot, laulellen,
Et kylvævæ ô mit^æn,
Et mit^æn nîttævæ,
Et tiedæ huomis-pæiv^æ,
Vân ôt nîn tytyvæ.
Kuin moni løytŷ, jolla
On kultâ, tavarâ,
Ja mât ja valtakunnat,
Ja asû linnoissa;
Vân, itkusilmin, huokain,
Sen pæivæn tervehtî,
Jon koittoa sun kieles
Vast’ik^æn kîtteli.
Kuin kehnoksi sun osâs
Ihminen katsonê,
Ja hæn, se kîttæmætøn,
Ei toki tŷtyne.
On hænen vallassansa
Sydæntæs surmata;
Sæ onneas vân kîtæt,
Hæn kirô kohtânsa.
Taivasta kohti silmæt
Mi, nuristen, hæn luo?
Mitæhæn vielæ vâtî.
Kun Luoja kaikki suo?
Kun mâmme ilo makâ
Jalkainsa edessæ,
Mi oudoksî hæn orjan,
Ja etsî enemp^æ.
Ei! – laula, lintuseni,
Sun ihailuksestas,
En tahdo vaikeroiden
Sotkea soittoas.
Tê joka kesæ t^ælllæ
Pes^æs, ja opeta
Minulle illoin âmuin
Riemuas rauhaista.

Bqst.


Lähde: Kansan Lehti 28.11.1868.