Linnustaja-poika
| Linnustaja-poika. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Nyt lintu hyppii maassa vaan
- Ja lehvä varjoaa;
- En ampunut oo kertaakaan,
- Ja nyt jo illastaa.
- Jos talvi kerran joutuiskin
- Ja lunta myötään tois,
- Niin riekon jäljet huomaisin,
- Ja teeri puussa ois.
- Jos ilma kerran kylmenis
- Ja lehdet varistais,
- Tuoll’ laaksoss’ ehkä elelis,
- Pyyparven nähdä sais.
- Pian riekon jäljet näyttäyy,
- Ja pyylt’ on suoja pois;
- Vaan milloin saalis ilmestyy,
- Ku hauskin nähdä ois.
- Täss’ silmin minä – tuossa hän;
- Ah! emme yhdy vaan!
- Vaikk’ oisin tiellä silminnän,
- Hänt’ en näe kumminkaan.
- Välissä vett’ on, vuorelaa
- Ja kangas honkineen;
- Meit’ aamu, ilta erottaa,
- Ehk’ yökin varjoineen.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.