Lohdutus ylösnousemisesta kuolluista

Lohdutus ylösnousemisesta kuolluista. Kirjoittanut Antti Räty

En sure lähtöäni

   Majoista maailman;

Kristus on edestäni

   Voittanut kuoleman.

Ei kauhista mua hauta,

   Ei tuvat Tuonelan;

Mun Herra vie sen kautta

   Taloihin taivahan.

Jos tämän päivän päältä

   Kutsuisi Jumala,

Tahtoisin kyllä täältä

   Eritä ilolla.

Ei kysyttäne kerran,

   Kuin kauan elänyt,

Vaan kuinka lähdön Herran

   Tääll’ ollen täyttänyt.

Myös viimeinkin mun täytyy

   Pois jättää maailma,

Kosk’ iän päivä päätyy,

   Ja kutsuu Jumala.

Odotan parempata

   Eloa taivasta,

Kukoistavaisempata

   Iloa iäistä.

Myös ruumis raittihimpi,

   Juur’ uusi, ihana,

Ja kasvo kaunihimpi

   Taivaass’ on saatava.

Siis isä vastaan otan

   Ilolla mitä suot,

Sen päälle aina luotan,

   Ett avun vihdoin tuot.

Ja myöhän eli varhain

   Mua ota, Herrani!

Sä itse tiedät parhain

Sopivan aikani.

Sen tiedän ett’ on paikka

   Laitettu mullenkin

Jesukseltani, vaikka

   Hetkellä kuolisin.

A[ntti]. R[äty].

Lähde: Maamiehen Ystävä 30.5.1846.