Lohjan kauppala

Wikiaineistosta

Asetus Lohjan kauppalan perustamisesta.[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 76/1925.

Annettu Helsingissä, 21 päivänä helmikuuta 1925.

Sisäasiainministerin esittelystä määrätään täten, että Lohjan eli Kiviniemen kylä sekä Ojamon, Pappilan ja Moision yksinäistalot Lohjan pitäjässä ovat, 1 päivästä tammikuuta 1926 lukien, erotettavat Lohjan kunnasta eri kuntana olevaksi kauppalaksi nimeltään Lohja (ruotsiksi Lojo). Tämä kauppala tulee toistaiseksi luettavaksi kirkollisessa suhteessa Lohjan seurakuntaan ja hallinnollisessa suhteessa Uudenmaan lääniin ja Lohjan kihlakuntaan sekä olemaan lainkäyttöön nähden asianomaisen kihlakunnanoikeuden alainen, jonka ohessa kauppalan hallitukseen ja hallintoon nähden on noudatettava mitä valtioneuvosto siitä määrää.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 21 päivänä helmikuuta 1925.

Tasavallan Presidentti K. J. STÅHLBERG.

Sisäasiainministeri Gunnar Sahlstein.

Valtioneuvoston päätös Lohjan kauppalan ja Lohjan maalaiskunnan luokituksesta kielellisessä suhteessa.[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 77/1925.

Annettu Helsingissä, 21 päivänä helmikuuta 1925.

Sittenkun tänään on annettu asetus Lohjan kauppalan perustamisesta, on valtioneuvosto sisäasiainministeriön esittelyssä, nojautuen 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain 2 §:n 4 momenttiin, määrännyt, että sanottu kauppala, joka on oleva eri kuntana, on, samoin kuin edelleen Lohjan maalaiskuntakin, vuosina 1926 - 1932 luettava niihin kaksikielisiin virka- ja itsehallintoalueisiin, joissa suomi on enemmistön kielenä ja ruotsinkielistä väkeä on vähempi kuin kolmasosa asujamiston koko määrästä.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 21 päivänä helmikuuta 1925.

Sisäasiainministeri Gunnar Sahlstein.

Esittelijäneuvos Karl Modeen.