Lokakuu (Ervasti)

Wikiaineistosta
Lokakuu

Kirjoittanut Veikko Ervasti


Lokakuu.
Ma silloin synnyin.
Ma silloin ensi kerran päivänvalon näin,
kun ruudinsavu peitti suuren maamme
ja kuula kaatoi isän, kalleimpamme,
ja minä maailmahan orvoks jäin.
Vain äidin itku, sodan hirmujyske
olivat mulla kehtolaulunain,
ja sotahuudot, taistelujen ryske
kadulla kaikui alla akkunain.
Lokakuu.
Ma sulle laulan.
Ma kasvatti oon Suuren Lokakuun.
Vaikk isä kaatui, orpo ole en,
oon lapsi maamme suurten sankarten.
Siks sydän puhkee riemulauleluun.
On maamme parhaat minun veljiäni
ja muusat mulle siskoiks sopeutuu.
On Lenin-puolue mun isänäni
ja äitini on Suuri Lokakuu.

1940


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.