Lootoskukka (Mendelin)
Ulkoasu
Lootoskukka. Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Syvältä aallon alta
- Nous lootoskukkanen.
- Vilpoisa veden valta
- Kasvatti kaunoisen.
- Kun helpeet hienot aukes
- Kuu valoi loistoaan,
- Ja päivän ruso raukes
- Taa tumman metsämaan.
- Niin tyynnä luonto nukkui,
- Yö tuoksui tenhoten,
- Ja vuorten huiput hukkui
- Sinehen pilvien.
- Sulosti kukka kaino
- Kalvasna kimmelsi,
- Yöviiman vieno paino
- Se sitä tuuditti.
- Ja kuuhut valoi sille
- Kirkkainta loistoaan,
- Sen painoi helpehille
- Suloja suukkojaan.
- Ja kukka kaino lempi
- Väreillen autuutta,
- Kunnekka hohtoisempi
- Ol’ aamun salava.
- Sen silloin helpeet hienot
- Ne hiljaa sulkeentui,
- Unessa kuvat vienot
- Kukalle kangastui.
- Kun soluu mailleen päivä
- Kuu kukan herättää,
- Ja valon rusohäivä
- Taa metsän hälviää.
- Ja lootoskukka havaa
- Suloimpaan auvohon,
- Ja helpeet hienot avaa
- Syleillä kuutamon.
Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.