Lukukautta alkaessa

Lukukautta alkaessa. Kirjoittanut Immi Hellén

Jo kulki joulu riemuineen

ja kirkkain kuusivaloin.

On vuosi uusi koittanut,

on talven valta voittanut

ylhäisin tähtipaloin.

Vuos uusi tuopi tullessaan

myös lukukauden uuden.

Taas aukee ukset koulujen,

käy sinne retki pienoisten,

sen polven vastaisuuden.

Nyt peittää hanki saloa,

se kattaa kotihakaa.

Jo tuiskus tienkin umpehen,

vaan lapset kulkee riemuiten

taas taivaltenkin takaa.

Ei estä pientä kulkijaa,

jos talvi luntaan tuhlaa.

Jos suksin taikka töppösin,

tok’ rinnoin yhtä lämpimin,

tää tie se vie kuin juhlaan.

Suo valoansa kummultaan

tuo talo laaksoon asti.

Ja talviaamun hämärään

se linkoo sieltä säteitään

niin ihmeen kutsuvasti:

»Käy tänne, täällä valvotaan

Sun kaikkein parahintas.

Ja siemen kallis kylvetään

kuin kevättouko itämään

sun herkkään lapsenrintaas.»

Käy sisään, etsi paikkasi

ja olkoon onni myötäs!

Kun lienet harras, ahkera

on Luoja varmaan siunaava

Sun uskollista työtäs.

1927.

Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.