Lumihiuteet
| Lumihiuteet. (Z. Topelius. Leila T.-G:lle omistettu käännös.) Kirjoittanut Zacharias Topelius |
- Vajoopi maahan
- Myrjaadit henget,
- Sylistä Luojan
- Erottamat;
- Hymyillen, itkein,
- Ne lempii, kärsii,
- Ne kukkii kotvan
- Ja kuihtuvat.
- Jokaisen hengen
- Sisällä piillen
- On ihmissielu,
- Miel’ lämmin on;
- Jokaisen sielun
- Syvyy’ssä piillen
- Ajatusmailma
- On ihmenon.
- Siin’ aina syntyy
- Myrjaadit aatteet,
- Miljoonat pyyteet
- Sekunnittain,
- Yläälle nousten
- Luo alkulähteen
- Laill’ aamutalmain
- Hajaantuvain.
- Ja Kaikkivalta
- Hän punnitseepi
- Myrjaadit aatteet
- Salaiset nää;
- Ja pahain antaa
- Hän kuolla yöhön,
- Hyvätpä kukkaan
- Iäksi jää.
- Miljoonat toiset
- Sydänten luomat
- Pahuuttomat ja
- Hyvyyttömät,
- Pään pälkähykset
- Nuo turhat, tyhjät
- Luvalla Luojan
- Elähtävät.
- Hän istuimenaan
- Ne hiutaleina
- Sydännä talven
- Pudottelee.
- Ja aurinkoinen
- Kun hiutaleesen
- Luo katsehensa,
- Se liukenee.
- Niin haihtuu aatteet
- Nuo turhat, tyhjät
- Valossa päivän
- Ja keväimen.
- Mi huokaus vaan
- Ei Hälle kelpaa,
- Uneesen kuolee,
- Kuin hiutonen.
Lähde: Jännes, Arvi 1889: Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi. Weilin & Göös’in Osakeyhtiö, Helsinki.