Luonnonkirjaa lukemassa

Luonnonkirjaa lukemassa. Kirjoittanut Immi Hellén

Ukki on luvannut viedä Mirjan

lukemaan lehviä luonnonkirjan.

Suuntaavat kulkunsa metsäteille,

poluille, kukkakumpareille.

Kevät on sinne saapunut juuri,

luonnonkirja on kaunis ja suuri.

Metsässä siellä on ihanata.

monta he tapaavat tuttavata.

Tuolla on vuokko ja metsätähti,

peipponen oksalta lentoon lähti.

Kantaa korttansa muurahainen,

surraa somasti kimalainen.

Orava honganlatvasta kurkkii.

Riisu jo, veikkonen, talviturkki.

Pupukin pilkkii pensaan takaa.

Tyttösen katse on kysyvä, vakaa.

Niin, mutta missä nyt on se kirja?

Kysyy ukilta pikku Mirja.

Sitähän juuri nyt selailemme,

kuvia kauniita katselemme.

Kuolleita kuvat on kirjoissa muissa,

henki on täällä myös kukissa, puissa.

Luonnonkirjassa kuvat elää;

ihmeen ihana sävel helää.

1927.

Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.