Siirry sisältöön

Luonnonrunoilija runoilee luonnosta

Wikiaineistosta
Luonnonrunoilija runoilee luonnosta

Kirjoittanut Väinö Hupli


Oi, heinää ja puuta, oi, polkua, paulaa!
Olin nuori, ma tahdoin luonnosta laulaa,
ma lauloin purosta, mättäästä, suosta,
sai Pegaso vapaasti metsissä juosta.
Tein säkeiksi kummut, niityt ja pellot,
otin tietysti mukaan myös sinikellot,
vein vihkooni joka äänen ja soinnin,
pidin luonnossa täyden inventoinnin.
Kun huhkinut olin hyvän heinäajan,
kävi hullusti koko ratsastajan:
runoheponi laukkasi vasten seinää.
Mä näin: oli lauluni puuta ja heinää.


Lähde: Hupli, Väinö 1938: Kivikkotie: runoja ja mietelmiä. K. J. Gummerus, Jyväskylä.