Luovutetun alueen kuntien asioiden hoito

Wikiaineistosta

Suomen asetuskokoelma 745/1944.


L a k i
sellaisen kunnan asioiden hoidosta, jonka alueelta väestö
on sodan tai sen seurausten johdosta poistettu.
Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1944.
_______________


  Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §.

Milloin väestö sodan taikka siitä aiheutuneiden seurausten johdosta on joko kokonaan tai osaksi siirtynyt kunnan alueen ulkopuolelle, sisäasiainministeriöllä on oikeus määrätä kunnan asioiden välttämättömään hoitoon ja selvittämiseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta sekä samoin myös kunnallisille viranomaisille lain mukaan kuuluvan päätäntä- ja täytäntöönpanovallan käyttämisestä.

2 §.

Sisäasiainministeriöllä on myös oikeus vapauttaa 1 §:ssä mainittu kunta määrätyksi ajaksi kunnan hallintoon laillisten säännösten, sopimusten tai laillisessa järjestyksessä tehtyjen päätösten perusteella kuuluvien tehtävien ja velvollisuuksien täyttämisestä taikka määrätä nämä suoritettaviksi poiketen voimassa olevista säännöksistä, sopimuksista tai tehdyistä päätöksistä.

Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1944.


Tasavallan Presidentti
MANNERHEIM.


Sisäasiainministeri Eemil Luukka.

Laki eräiden alueluovutuksen johdosta toimintansa lopettaneiden kuntien asioiden selvittämisestä.[muokkaa]

Suomen asetuskokoelma 486/1948.

Annettu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1948.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §. Syyskuun 19 päivänä 1944 tehdyn välirauhansopimuksen mukaan Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle kokonaisuudessaan luovutettujen ja toimintansa lopettaneiden Antrean, Harlun, Heinjoen, Hiitolan, Impilahden, Jaakkiman, Johanneksen, Kanneljärven, Kaukolan, Kirvun ja Kivennavan kuntien, Koiviston kauppalan ja Koiviston maalaiskunnan, Kuolemanjärven ja Kurkijoen kuntien, Käkisalmen kaupungin, Käkisalmen maalaiskunnan ja Lahdenpohjan kauppalan, Lavansaaren, Lumivaaran, Metsäpirtin, Muolaan, Petsamon, Pyhäjärven, Raudun, Ruskealan, Räisälän, Sakkolan, Salmin, Seiskarin ja Soanlahden kuntien, Sortavalan kaupungin ja Sortavalan maalaiskunnan, Suistamon, Suojärven, Suursaaren, Terijoen, Tytärsaaren, Uudenkirkon ja Valkjärven kuntien, Viipurin kaupungin ja Viipurin maalaiskunnan, Vuokselan, Vuoksenrannan ja Äyräpään kuntien jäljellä olevien asioiden selvittäminen tapahtuu tässä laissa säädetyllä tavalla.

2 §. Edellä 1 §:ssä mainittujen kuntien asioiden tähän asti hoitaneiden hoitokuntien toiminta loppuu vuoden 1948 kuluessa, sen mukaan kuin valtioneuvosto siitä erikseen määrää.

3 §. Toimintansa lopettaneen kunnan taloudellinen selvittely, kuten omaisuuden rahaksi muuttaminen, saamisten periminen ja velkojen maksaminen, mikäli sitä ei ole edellä 2 §:ssä mainittuun ajankohtaan mennessä loppuun suoritettu tai siitä toisin säädetä, tapahtuu sisäasiainministeriön toimesta.

Kunnan hoitokunnalle annettujen eri tehtävien, kuten väestön huoltoon, asutukseen, maan hankintaan ja korvauskysymykseen liittyvien asioiden hoitamisesta hoitokunnan toiminnan lopettamisen jälkeen huolehtivat asianomaiset ministeriöt tai niiden määräämät toimielimet tai -henkilöt.

4 §. Kunnan hoitokunnan lopettaessa 2 §:n mukaisesti toimintansa siirtyy sen jäljellä oleva omaisuus valtion hallintaan.

Kunnan asioiden selvittelystä aiheutuvat kustannukset suoritetaan 1 momentissa mainituista, asianomaiselle kunnalle kuuluneista varoista ja, mikäli ne eivät siihen riitä, valtion varoista.

5 §. Toimintansa lopettaneiden kuntien asioiden selvittelyn ja velkojen maksamisen tapahduttua kuntien jäljellä oleva omaisuus käytetään kuntien entisen väestön hyväksi.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös toimintansa lopettaneessa kunnassa toimineen manttaalikunnan ja lainajyvästön jäljelle jäänyttä omaisuutta sekä Korpiselä, Pälkjärven, Säkkijärven ja Vahvialan kunnissa toimineiden manttaalikuntien ja lainajyvästöjen menetetyn alueen osalta jäljelle jäänyttä omaisuutta.

6 §. Toimintansa lopettaneen kunnan hallinnassa olleet rahastot ja lahjoitusrahastojen varat, joita ei ole katsottava kunnan jäljelle jääneeksi omaisuudeksi, käytetään lahjoituksen yhteydessä määrättyyn tai sitä vastaavaan tarkoitukseen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös Korpiselän, Pälkjärven, Säkkijärven ja Vahvialan kuntien hallinnassa olleiden sellaisten lahjoitusrahastojen varoja, jotka kohdistuivat luovutettuun alueeseen.

7 §. Edellä 5 ja 6 §:ssä tarkoitettujen varojen käyttöä varten perustetaan tarpeelliset säätiöt, sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.

Sisäasiainministeriö voi 2 §:ssä tarkoitetun hoitokunnan tai 5 §:n 2 momentissa mainittujen kuntien osalta kunnallislautakunnan ennen asianomaisen kunnan lakkauttamista tekemästä esityksestä päättää edellä 5 ja 6 §:ssä tarkoitettujen varojen käyttämisestä kuntien entisen väestön hyväksi siten, että varat luovutetaan tätä tarkoitusta varten perustettavalle tai jo perustetulle muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle säätiölle.

8 §. Lakkautetun Degerbyn kunnan manttaalirahaston ja lahjoitusrahastojen käytöstä päättää valtioneuvosto erikseen.

9 §. Toimintansa lopettaneen kunnan asiakirjojen säilyttämisestä ja hoitamisesta määrää valtionarkisto.

10 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa sisäasiainministeriö.

Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1948.

Tasavallan Presidentti J. K. PAASIKIVI.

Ministeri Paavo A. Viding.