Määräykset valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista 1927
Valitsijamiesten ja eduskunnan suuren valiokunnan jäsenten sekä valtiopäiväjärjestyksen 85 §:ssä mainittujen tarkistajain vaali toimitetaan puhemiehen johdolla. Vaalitoimituksessa pitää, paitsi eduskunnan sihteeriä, yhden tai kahden sitä varten kutsutun asiantuntijan olla avustamassa.
Ehdokaslistat vaalia varten ovat annettavat eduskunnan sihteerille viimeistään kello 12 päivällä vaalin edellisenä päivänä.
Sellaisessa listassa pitää ehdokkaiden nimet olla mainittuna määrätyssä järjestyksessä sekä, milloin sekaannusta muuten voi syntyä, heidän ristimänimensä tai näiden alkukirjaimet, ja tulee vähintään niin monen valitsijan allekirjoittaa lista, kuin siinä on nimiä, jota paitsi siihen tulee sisältyä valtuutus yhdelle sanotuista valitsijoista asiamiehenä antaa lista sekä tehdä 3 §:ssä mainitut muutokset.
Jos sama henkilö on ehdokkaana eri listoissa ja ehdotuksentekijät sen johdosta tahtovat poistaa hänen nimensä listastaan taikka panna toisen nimen sen sijaan, on asiamiehen se sihteerille ilmoitettava ennen kello 3 iltapäivällä edelläsanottuna päivänä.
Sittenkuin 3 §:ssä mainitut muutokset on tehty, ovat kaikki ilmoitetut ehdokaslistat siinä järjestyksessä, missä ne on ilmoitettu, ja kukin lista varustettuna järjestysnumerolla yhteensovitettavat vaalilipuksi, joka painetaan. Muuta kuin tätä lippua älköön vaalissa käytettäkö.
Valitsijan on viivalla merkittävä se ehdokaslista, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä on oikeus tästä listasta poistaa nimiä sekä muuttaa nimien järjestystä, jolloin hänen on, kirjoittamalla numero nimen eteen, osoitettava se järjestyssija, jonka hän tahtoo sille antaa. Jos järjestysnumero on pantu vain muutamien nimien eteen, otaksutaan muiden nimien seuraavan painetun listan osoittamassa järjestyksessä.
Vaalilippu on niin kokoontaitettuna, ettei sen sisällys ole näkyvissä, valitsijan annettava puhemiehelle.
Mitättömään vaalilippuun nähden noudatettakoon soveltuvilta osilta, mitä vaalilaissa säädetään edustajanvaalissa käytettävästä vaalilipusta. Kysymys vaalilipun mitättömyydestä on puhemiehen ja varapuhemiesten yhteisesti ratkaistava.
Vaalin tapahduttua jaetaan täytettävien paikkojen koko lukumäärä eri ehdokaslistojen kesken suhteellisesti niiden vaalilippujen lukuun, jotka on annettu kunkin listan hyväksi. Tätä varten jaetaan jokaisen listan puolesta annettujen vaalilippujen luku perättäin 1:llä, 2:lla, 3:lla, 4:llä j. n. e. niin pitkälle, kuin on tarpeen; saadut osamäärät järjestetään suuruutensa mukaan alkaen suurimmasta, ja tämän lukujakson alkupäästä erotetaan niin monta osamäärää, kuin vaalin kautta on paikkoja täytettävä. Jokainen ehdokaslista saa niin monta paikkaa, kuin sen osamääriä on siten erotettu. Jos kaksi tai useammat osamäärät ovat yhtä suuret, ratkaiskoon arpa.
Kustakin, jonkun ehdokaslistan hyväksi annetusta vaalilipusta luetaan äänestäjän määräämässä järjestyksessä niin monta nimeä, kuin lista 7 §:n mukaan on saanut paikkoja, jolloin viidelle ensi nimelle järjestyksessä tulee yksi, puoli, kolmas osa, neljäs osa ja viides osa ääntä sekä jokaiselle seuraavalle nimelle kuudes osa ääntä. Valituiksi ovat tulleet, listalle tulevien paikkojen lukumäärään saakka, ne listan ehdokkaista, jotka tällöin ovat saaneet korkeimmat äänimäärät. Jos äänimäärät käyvät tasan, ratkaisee vaalin nimien järjestys painetussa listassa.
Jos joku on valittu eri ehdokaslistoista, katsotaan hänen edustavan sitä listaa, jonka ensimmäinen edustajia valittaessa käyttämättä jäänyt osamäärä on pienin; ja on kunkin muun kysymyksenalaisen listan puolesta asetettava hänen sijaansa yksi edustaja lisäksi.
Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tai useampaan ehdokkaaseen, aletaan siitä ehdokkaasta, joka on valittu suurimman vaalilippuluvun saaneesta listasta, ja jos useampia sellaisia ehdokkaita on, siitä, joka on ensimmäisenä valittu. Samaa järjestystä noudatetaan myöskin seuraaviin ehdokkaisiin nähden.
Sittenkuin näin on määrätty, minkä ehdokaslistojen puolesta on asetettava lisää edustajia ja kuinka monta kunkin listan osalle tulee, luetaan jokaisen sellaisen listan hyväksi annetuista vaalilipuista ensimmäiset vielä lukematta olevat nimet vastamainittuun määrään saakka, sivuuttaen niiden henkilöiden nimet, jotka aikaisemmin on julistettu valituiksi, ja määrätään niiden nimien äänet sen mukaan, mikä sija niillä on kaikkien listasta luettujen nimien järjestyksessä, niinkuin 8 §:ssä säädetään. Ehdokaslistan edustajiksi tulevat, vahvistettuun määrään saakka, ne listan vielä valitsematta olevista ehdokkaista, joiden tässä ja edellisessä lukemisessa saamat yhteenlasketut äänimäärät ovat suurimmat.
Ne vaalilippuryhmät, jotka on annettu edellisessä momentissa mainittujen ehdokaslistojen hyväksi, läpikäydään niiden suuruuden mukaisessa järjestyksessä siten, että se ryhmä ensin käsitellään, jonka vaalilippuluku on suurin.
Tämän jälkeen määrätään kutakin ehdokaslistaa kohti niin monta varajäsentä, että niiden luku on lähinnä suurempi kolmasosaa listalle 7 §:n mukaan tulevain paikkain määrästä. Tätä varten luetaan kaikista ehdokaslistain hyväksi annetuista vaalilipuista yhtä monta ensimmäistä vielä lukematta olevaa nimeä, jolloin sekä äänten laskemisessa että muutenkin menetellään, niinkuin 10 §:ssä on sanottu. Ne listan vielä valitsematta olevista ehdokkaista, joiden tässä ja edellisissä lukemisissa saama yhteenlaskettu äänimäärä on korkein, asetetaan niin monta, kuin ylempänä on sanottu, listan varajäseniksi heidän äänimääräinsä suuruuden osoittamassa järjestyksessä. Äänimääräin käydessä tasan, ratkaisee vaalin nimien järjestys painetussa listassa.
Jos valitsijamiesten on valtiopäiväjärjestyksen 41 §:n mukaan johonkin valiokuntaan valittava jäseniä noudattaen suhteellista vaalitapaa, toimitetaan vaali valitsijamiesten puheenjohtajan johdolla.
Vaalissa noudatettakoon muuten edellisissä pykälissä annettuja määräyksiä, kuitenkin huomioon ottamalla seuraavat poikkeukset:
Ehdokaslistat vaalia varten ovat annettavat valitsijamiesten puheenjohtajalle viimeistään neljää tuntia ennen vaalia.
Sellaiset muutokset, joista 3 §:ssä puhutaan, ovat ilmoitettavat valitsijamiesten puheenjohtajalle viimeistään kahta tuntia ennen vaalia.
Vaalilippua ei tarvitse painattaa, vaan saa kukin vaalilippuna käyttää jonkun ilmoitetun ehdokaslistan jäljennöstä.
Jos valitsijamiesten puheenjohtaja ei katso vaalilippua epäilemättömästi kelpaavaksi, jättäköön asian valitsijamiesten ratkaistavaksi. Sama olkoon laki, jos valitsijamies, ennenkuin vaalilippujen yhteenlaskeminen alkaa, vaatii, että puheenjohtajan hyväksymä vaalilippu on valitsijamiesten harkittavaksi alistettava.
Varajäseniksi valiokuntiin määrätään kutakin ehdokaslistaa kohti niin monta, että niiden luku on lähinnä suurempi kolmasosaa listalle 7 §:n mukaan tulevain paikkain määrästä.
Jos johonkin valiokuntaan havaitaan tarvittavan useampia varajäseniä, tehköön puhemiesneuvosto siitä ehdotuksen eduskunnalle.
Jos valitsijamiehen paikka tai jäsenpaikka suuressa valiokunnassa joutuu avoimeksi, astuu poistuneen tilalle siitä ehdokaslistasta, jolla poistunut on valittu, lähinnä järjestyksessä oleva varajäsen. Jos sellaista ei ole taikka jos uusi varajäsen katsotaan tarpeelliseksi, toimitettakoon täydennysvaali siinä järjestyksessä kuin edellä valitsijamiesten ja suuren valiokunnan jäsenten vaalista on säädetty.
Suomen Pankin pankkivaltuusmiesten vaaleja toimittaessaan on valitsijamiesten noudatettava, mitä heidän toimitettavistaan vaaleista on edellä määrätty, kuitenkin huomioon ottaen seuraavaa:
Kullakin ehdokaslistalla ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle annetaan vertausluvuksi listan hyväksi annettujen vaalilippujen luku, toiselle ehdokkaalle siitä puolet, kolmannelle kolmasosa j. n. e.
Yhdeksän suurimman vertausluvun saaneen ehdokkaan nimet järjestetään vertauslukujen suuruuden mukaan, alkaen suurimmasta. Yhtäsuuren vertausluvun saaneiden järjestyksen määrää arpa. Näin muodostuneen sarjan kolme ensimmäistä ehdokasta määrätään kuuluviksi suppeampaan pankkivaltuustoon ja muut kuusi laajempaan.
Siltä varalta, että suppeampaan pankkivaltuustoon kuuluva pankkivaltuusmies on estetty tai eroaa, määrätään hänen sijaansa astuvaksi ne kaksi samalta ehdokaslistalta valittua laajempaan valtuustoon kuuluvaa valtuusmiestä, joiden 2 momentin mukaan määrätyt vertausluvut ovat suurimmat. Ellei sellaisia ole, määrätään hänen sijaansa astuvaksi kaikista suppeampaan valtuustoon kuulumattomista valtuusmiehistä se, jonka vertausluku on suurin ja jota ei ole, sen mukaan kuin edellä on sanottu, aikaisemmin määrätty kenenkään sijaan astuvaksi. Tätä menettelyä noudatettaessa on ensiksi määrättävä, keiden tulee astua sen suppeampaan valtuustoon valitun tilalle, jonka vertausluku on suurin, ja näin edelleen vertauslukujen suuruuden mukaan.
Sen järjestyksen, jossa laajempaan valtuustoon kuuluvain jäsenten tulee astua suppeampaan valtuustoon kuuluvan valtuusmiehen tilalle, määrää vertauslukujen suuruus.
Suomen Pankin tilintarkastajain ja heidän varamiestensä vaaleja toimittaessaan on valitsijamiesten noudatettava, mitä heidän toimitettavistaan vaaleista on edellä määrätty, kuitenkin huomioon ottaen seuraavaa:
Ehdokaslistan ensimmäisen ehdokkaan hyväksi luetaan yksi ääni, toisen hyväksi puoli ääntä, kolmannen hyväksi kolmasosa j. n. e. Kunkin ehdokkaan siten saamien äänten summa on hänen vertauslukunsa, olipa hän saanut ääniä yhden tai useamman ehdokaslistan ehdokkaana. Ehdokkaiden nimet järjestetään sarjaan sanottujen vertauslukujen suuruuden mukaan, suurimmasta alkaen. Arpa määrää yhtäsuurien vertauslukujen järjestyksen. Kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään sekä hänen saamansa vertausluku että minkä ehdokaslistan ehdokkaana hän on sen saanut ja, jos sellaisia listoja on kaksi tai useampia, se niistä, jonka ehdokkaana hän on saanut suurimman äänimäärän, jolloin arpa ratkaisee yhtäsuurien äänimäärien kesken. Siten saadun sarjan viisi ensimmäistä ehdokasta määrätään tilintarkastajiksi ja katsotaan kukin valituksi siltä ehdokaslistalta, joka edellisen mukaan on merkitty hänen nimensä kohdalle.
Tilintarkastajan varamieheksi määrätään siltä ehdokaslistalta, jolta tilintarkastaja on määrätty, se tarkastajaksi tai varamieheksi vielä määräämättä oleva ehdokas, jonka vertausluku on suurin. Ellei sellaista ole, tulee puheena olevan tilintarkastajan varamieheksi kaikista toimiin vielä määräämättä olevista ehdokkaista se, jonka vertausluku on suurin. Tätä menettelyä noudatettaessa on ensin määrättävä sen tilintarkastajan varamies, jonka vertausluku on suurin, ja niin edelleen vertauslukujen suuruuden mukaan.
Kun eduskunta valitsee valtiopäiväjärjestyksen 85 §:ssä mainittuja tarkastajia ja heidän varamiehiänsä, on vaalin tulosta määrättäessä noudatettava, mitä edellä 15 §:n 2 ja 3 momentissa on sanottu Suomen Pankin tilintarkastajien ja varamiestensä vaalista.
Lähteet[muokkaa]
- Valtiopäivät 1927: asiakirjat: neljäs osa.