Mökin miehen miettehiä
| Mökin miehen miettehiä. Kirjoittanut Lauri Ekberg |
- Oisko mulla maat isännän,
- Mannut mahtavat taloisten,
- Oisko viljat, oisko viinat,
- Oisko kartanot komeat,
- Kyllä kulkis kutsumalla,
- Kutsumalla, kutsumatta,
- Kulkis herra, kulkis herja,
- Kulkis köyhä, kulkis kurja
- Miehen miekkoisen talossa;
- Saisin huoletta huvini,
- Iltakautiset iloni;
- Unta ottaisin uhalla,
- Päiväkaudet pötköttäisin.
- Mut kun mannut, maat isännän,
- Konnut kookkahat taloisten,
- Siihen viljat, siihen viinat,
- Siihen kartanot komeat
- Multa puuttuvi pololta,
- Kaikki kammovat minua,
- Köyhänlaista kiertelevät.
- Mut en huolista hupene,
- Tuskittele turhan tautta;
- Tällä haittani hajotan,
- Ikäväni irti kiskon:
- Kenp’ on kulkevi minulla
- Matkamiesnä maailmasta,
- Polon, puuttehen alaisna,
- Sep’ on saanevi sijansa
- Matalassakin majassa,
- Pirtissäni pienessäkin.
- Tasan taittelen tavarat,
- Tasan leivät, tasan liemet,
- Tasan suolat survomani;
- Lähde läikkyvi lähellä,
- Kaivo kartanon kesellä,
- Sep’ on painavi palasen,
- Sujuttavi suolanleivän.
- Yö on rauhainen rahilla,
- Vielä pankolla parempi
- Maata matkasta tulevan,
- Leivän etsijän levätä;
- Ei oo Mustista muretta,
- Haukunnasta Halli-koiran,
- Aina oottavan olosta.
- Minp’ on niitän, senp’ on kiitän
- Taivahista Taattoani,
- Kun on voimia varalle
- Luonut luihini lujasti,
- Hankkinunna hartioihin
- Päivän tehdä päähän asti,
- Päivän päähän, yön levätä,
- Voimiani virkistellä.
Lähde: L. O. E. 1886: Runoelmia. I. Helsinki.