Mökin poika (Avellan)

Mökin poika. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Oon täyttä voimaa iskennä

Ja isken uudestaan,

On kirves puuhun pystyvä,

Mut honka seisoo vaan.

Oil käsi ennen ponteva;

Nyt on se hermotoin,

Kun talvikauden pettua

Ma söin ja vettä join.

Jos hyötyäni katsoisin

Nyt virkaa vaihtaen;

Kentiesi herran löytäisin,

Joll’ leipä rukiinen.

Kentiesi kaupungissa ois

Mull’ palkka tarjona. –

Niin aattelen, vaan enpä vois

Tok’ sinne toivoa.

Siell’ onko vuorta lehvakkaa,

Mi veessä värjähtää?

Tai päivän koita loistavaa

Ja iltaa lempeää?

Siell’ onko ontta tuoksuvaa

Ja puita taajanaan?

Ja hän ku nytkin toitottaa,

Hän siellä onkokaan?

Kas, pilvi kiitää turvatta

Pois tuulen eessä vaan; –

Ja ystävättä, suojatta

Mit’ elo maksaakaan?

Kentiesi Herra armahtaa

Ja lievitystä suo;

Kentiesi vuosi onnistaa

Ja pelkän leivän tuo.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.