Mökissä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mökissä.

Kirjoittanut Irene Mendelin


On koivut hiirenkorvalla,
suo päivyt paistettaan,
ja linnut laulaa lehdossa
suloa Suomenmaan.
Sun on niin kirkas äänesi,
sa lehdon laulaja,
kun turvaan pääsit, pienoni,
jo talven tuiskuilta.
Oi laula, laula, viserrä
vienoimmat virtesi!
Ma tiedän tuossa mökissä
ken sua kuulevi.
On suoja pieni, puhtoisa,
siell’ immyt sairastaa,
ja koivuvihko vihanta
vedessä tuoksuaa.
Ja sitä immyt ihannoi
se hänen keväänsä,
kenties se hälle tarinoi
ikuista kevättä.
Ja lastaan äiti suruinen
hän hoitaa hellästi,
mut kun ei huomaa lapsonen,
niin äiti itkevi.
Hän pelkää: tuonen niittomies
vie hältä kukkasen.
Niin kylmäks’ jäisi kotilies,
jos lähtis lapsonen.
Sulosti virtes vieriköön,
sa lehdon laulaja,
se lohdutusta helkkyköön
ja soikoon toivoa.


Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.