Siirry sisältöön

Ma riemun sulta...

Wikiaineistosta
Ma riemun sulta...

Kirjoittanut Otto Manninen


Ma riemun sulta, sa murheen multa;
ma yö, sa yöhöni tuikit tulta.
Pois riensi riemu, ei murhe menne.
Kaikk’ olleet, tunnen ma turhuutenne.
Niin raskaat varjot ne lankee varhain;
on mustiin harsottu muisto parhain.
Pois riensi riemu, mut murhe säilyy.
Sen päärlyt silmissäs salaa päilyy.
Käy väkevämmäksi välkkehenne,
yön tähdet. Yllä on talven enne.


Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.