Maa kaunein

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maa kaunein
Mukaelma
Kirjoittanut Bertel Gripenberg
Suomentanut Eino Leino.


Maa kaunein maa on pohjoinen,
min metsiä pellot pelkää,
karu, paatinen, piinen on pinta sen,
ei lannista aura sen selkää;
ikihongat valtavin latvoin vain
sen tai vahan ääriä saartaa,
ja ylitse korpien vaikenevain
sen pilvissä kotkat kaartaa.
Maa kaunein maa on metsien,
koti koidon, uinuvan haaveen,
mi kahlii mielemme hiljaisen
kautt’ aavistuksen ja aaveen.
Se viehtää, se kiehtää, se kietoo luo
kuin vihreän virvan soihtu,
kautt’ eksyttävän salon, kankahan tuo
soi lumouslaulu ja loihtu.
Sinä aattehen etsivän, uupuvan maa,
on vankka sun untesi valta,
sinä pohjan ääretön korpimaa,
en pääse sun tenhosi alta!
Mut tunnen ma tuskani, riemuni maan:
se on metsien aavain manner,
juro, jyrkkä jylhässä voimassaan,
runon syntymättömän tanner.


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.