Maasi

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maasi.*)

Kirjoittanut Zacharias Topelius


Laps Suomen, valoon nostaos
Ilolla nuori katsantos
Kunnailtas kasteisilta,
Vapaasti loitos silmäs luo:
Sun, katso, kaunis maa on tuo!
Et muiden armost’ elä vaan,
Et ole vieras päällä maan,
Jalallasi on pohja,
Perinnön sait’ jot’ edustaa
Sun tulee, sekä puolustaa.
Etemmäs kuin sä näetkään,
Sinervän metsän hämärään,
Nimettömien teiden
Ja seutuin taa, maan kaiken sen
Jumala antoi sinullen.
Sun, sun tuo meri vapaa on
Tuo vallaton ja rajaton,
Ja kaikki sinijärvet,
Ja kaikki virrat kuohuvat,
Ja kaikki purot armahat;
Ja vaarat päivänpaisteiset,
Ja kedon tähkät, kukkaset,
Ja kaikki tummat metsät,
Ja salot, saaret, niityt, haat,
Ja lumilinnat, kesämaat.
Tiet, kylät, torit, kaupungit,
Loistöllit, hovit kaunihit,
Ja kaikki, jotka niissä
Turvaavat Luojan apuhun,
Ne kansas on, ne ovat sun.
Ken on niin rikas, kellä maa
Niin ihana on puolustaa
Ja armastaa kuin sulla?
Sen rakas Luoja sulle soi
Ja rakastettavakses loi.
Laps Suomen, kasva siinä vaan
Kuin nuori koivu puistossaan,
Ja sille henkes uhraa,
Pyhitä työs ja sydämes
Sun maalles, maalle isies!

*) Tää runo on näyte ”Maamme” kirjan uudesta suomennoksesta, joka piakkoin ilmestyy painosta.


Lähde: Hämeen Sanomat 5.2.1886.